RAMIN KORTIT 43
Hietaman tunnetuin rakennus on nähnyt paljon
Kaikki muistavat Hietaman Suojoelta kievarin. Etunimi on välillä muutellut Kartano-Kievarista Martin Kievariin.
Jos vielä vanhempaan aikaan mennään, tulee eteen Möttölän kestikievari 1784. Silloinen kievarirakennus tosin oli tien toisella puolella. Myöhemmin kievaria pidettiin Apaalassa.
Vanha Suojoen 96 lehmän navetta, jossa 1980-luvulla käynnistettiin nykyinen kievaritoiminta, on rakennettu 1889. Kuuluisia omistajia ovat olleet kihlakunnantuomari Severin Holsti, jonka puolisko oli kuulua Schildtin sukua Jyväskylästä.
Ilma Holsti myös oli keskeinen henkilö ja opettaja kun Möttölässä käynnistettiin 1891 kansakoulu. Holsti osti vastapäisen Möttölän 1893, mutta teki komean konkurssin 1896.
Seuraava omistaja oli konkurssin suurin velkoja, Äänekosken kaikki kaikessa, Kalle Piilonen, joka perusti Suojoelle mm. myllyn ja meijerin sekä veti puhelimen. Kallen poika Eelis Piilonen piti kartanoa pitkään 1909-1923, jonka jälkeen kunta osti tilan.
Torppien vapautumisen kautta Hietamalle syntyi Suojoen kartanosta 15 itsenäistä tilaa. Äänekosken maalaiskunnan kunnanvirastoja oli Suojoella pitkään, mm. kansanhuolto hoidettiin päätalossa. Palokunta otti navetan ulkorakennuksineen käyttöön 1960-luvulla.
KUN MAALAISKUNTA liittyi Äänekosken kauppalaan 1969, uusi kunta pian myi tilan Väinö Rautiaiselle, joka edelleen syksyllä 1973 vuokrasi Suojoen 16 hehtaarin tilan tukemalleen helluntaiherätyksen kristilliselle alkoholisti- ja narkomaanityön yhdistykselle (KAN ry, per. 1971). Yhdistys kuntoutti Suojoella hyvällä menestyksellä miehiä takaisin yhteiskunnan pariin aina vuoteen 1982. Maatalouden pyörittämisen lisäksi perustettiin automaalaamo ja tilan suuressa navetassa oli tähän aikaan mm. hyvänlainen sikala.
KAN ry.n lähdettyä Rautiainen myi tilan ja kuvaan astui keuruulainen Jaakko Aho, joka pyöritti liiketoimintojaan Porvoosta käsin. Aholla oli Menox-niminen eristys- ja peltisepänliike, joka rakensi mm. Äänekosken Botniaa ja jonka jäljiltä on Rotkolassa se suuri peltihalli.
Aho toi ensimmäiseksi Suojoen rantaan hirsipakettina loma-asunnon, mutta pian alkoi syntyä nykyään tutumpia puutarhakylärakennuksia. Simo Siik oli hankkinut ranta-alueita aiemmin omistukseensa ja nyt he Ahon kanssa perustivat yhtiön, jonka mukaisesti Siik alkoi pystyttää puutarhakylän rakennuksia ja laittamaan puutarhaan puuta ja pensaita.
Vuoden 1988 aikana laitettiin navetan alakerrasta ravintola, ja jo tätä ennen olivat seinät saaneet tunnetun uretaanivuorauksen. Yläkerta remontoitiin tanssipaikaksi vasta 1990-luvun puolella.
Suojoen kievaritoiminnan omistajiksi tulivat 1995-96 rutalahtelaiset Rautvuoret ja sen jälkeen kievari muuttui Martin kievariksi , kun Martti Vainio osti liiketoimintansa jatkoksi Suojoen kartanotilan. Martti sittemmin vuokrasi ravintola-kievaritoimintaa eri yrittäjille.
TÄMÄN KORTIN tarinassa on Simo Siikin ystäväpiiriin kuulunut Keski-Suomen Painotuotteen johtaja Mikko Kymäläinen, joka sai ”vapaat kädet” luoda Kartano-Kievarille postikorttisarja. Se jäikin Kartano-Kievarin ainoaksi.
Kuvaaja Hemmo Aholan kanssa Mikko suunnitteli kuvausaiheet. He kävivät tässä olevan kuvan ottamassa ilmeisesti ensimmäisistä kievarin yläkerrassa pidetyistä häistä eräänä kuumana heinäkuun päivänä.
Kaikki korttisarjan kuvat otettiin samana päivänä, tunnettuja on viisi erilaista. Painos oli kullakin kortilla useampia tuhansia ja kortteja myytiin kievarissa ilmeisen hyvin, koska niitä näkee niin harvoin.
Martti Vainiollakin oli 90-luvulla Martin Kievari -aiheinen painettu kortti, mutta oliko niitä useampia, siitä ei ole tietoa.
Lähteet: Mikko Kymäläinen, Pekka Siik
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
