Suolahtisalin kohtalo on vaakalaudalla. Jos huonosti käy, niin vuoden lopussa sammutetaan parrasvalot.
Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistyksen omistama rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuuteen sisältyy kuusi rakennusta, joissa pinta-alaa yhteensä 7 453 m². Maata rakennusten alla ja sivuilla on 61 900 m². Koko kokonaisuus on myynnissä, yhtenä osana kokonaisuudesta Suolahtisali.
Keski-Suomen Opiston yhteyteen vuonna 1989 rakennettu Suolahtisali on arvostettu hyvästä akustiikastaan. Mainiossa konserttisalissa on 350 paikkaa, ja se on ollut viikoittain kaupungin käytössä. Siellä on esiintynyt Suomen kirkkaimmat kevyen musiikin tähdet sekä klassisen musiikin parhaimmistoa Euroopankin ulkopuolelta, se toimii myös Koskelan ja Ala-Keiteleen musiikkiopiston tarpeisiin.
– Se on fakta, että Suolahtisalin käyttö on vaakalaudalla. Emme voi myydä kevätkautta salilla, sillä emme tiedä onko ovet enää ensi vuonna auki. Yhdistys on perustettu järjestämään koulutusta, eikä meillä ole mahdollisuutta ryhtyä keikkamyyjiksi. Emme voi ryhtyä pitämään yllä tiloja kaupungille, jolla olisi verorahoja pyörittää sitä, Keski-Suomen Kansaopiston Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Tani sanoo.
Suolahden kaupunki maksoi salin rakentamisesta puolet ja Opisto toisen puolikkaan. Kaupunki kirjoitti aikoinaan sadan vuoden vuokrasopimuksen Suolahtisaliin.
– Katson, että kaupungilla on omat vastuunsa salista. Antaisimme mielellämme oman puoliskomme salista pois. Jos kaupunki sen haluaa, niin kaupunki sen saa. Tilanne on harmillinen, Tani huokaa
Opiston alasajo koulutuksen osalta on saatu tyylikkäästi järjestettyä siten, että nuorisotyökoulutus jatkuu Äänekoskella Poken toimesta.
TOTTA ON, että salista koituu ylläpitokustannuksia, ja remontin tarvekin on myös ilmeinen. Ehkä salin koetaan olevan ”syrjässä”, ehkä siihen on joitakin muita syitä, miksi ei kaupunki koe salia tarvitsevansa, vaikka sitä viikoittain käyttääkin. Totta on sekin, että kaupungilla on tyhjiä kiinteistöjä jo omasta takaa, mutta eipä ole yhtään konserttisalia!
– Tiedän, että kaupunki tarvitsee Suolahtisalia. Se on hyvä sali, jossa on tosi paljon kaupungin toimintoja, Tani sanoo.
Suolahtisalia puuhaamassa ollut Äänekosken ex-kulttuurijohtaja Matti Virtanen voi vain hämmästellä, että kaupunki jarruttelee Suolahtisalin lunastuksessa.
– Kyllä kaupungin pitäisi olla aktiivisesti mukana turvaamassa salia. Kaupunki ei voi vetäytyä vastuusta, sillä kuntalaisilla on saliin intressejä, Virtanen sanoo.
Vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen pitää Suolahtisalia kaupungille tärkeänä.
– Ei meillä ole korvaavaa salia. Sali tarvitsisi remonttia, jolla ajanmukaistettaisi talo- ja AV-tekniikkaa ja kyllä sali ulkoasu-uudistus pitäisi tehdä siinä samalla, Auvinen laskee.
Salin läpikotaisin tuntevan Enu Tikanderin mielestä sali olisi hyvä kaupungilla säilyttää.
– Sali on erinomainen, sanoisinko loistava. Sitä kehuvat niin yleisöksi tulleet henkilöt, mutta erityisesti muusikot, Tikander sanoo.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen tyrmää salihaaveet.
– Jos haaveilemme salin lunastuksesta on meidän ryhdyttävä korottamaan veroja. Katson, että kaupungin perusasiat, eli talous täytyy olla kunnossa, eikä se, että lähdemme ylläpitämään tällaista riskirakennusta. Kaksi vuotta sitten tehdyn kuntoarvion mukaan korjausvelkaa on noin 600 000 – 800 000 euroa. Rakennuksessa ei ole tehty sen jälkeen mitään, eli summa on nyt korkeampi. Rakennuksen käyttökustannukset ovat myös todella korkeat, Tuononen ynnää.
Tuonosen mukaan Suolahtisalin sijainti ajatellen Äänekosken kultuurielämää ei ole hyvä vaikka sali itsessään on toimiva. Tuononen ei ole lähdössä tekemään samoja virheitä mitä on aiemmin jo tehty.
– Sijainti ei ole ideaali, ei edes musiikkiopiston käyttöön. Emme lähde lunastamaan enää mitään kaupungille, hän sanoo ja viittaa Suojarinteen alueen rakennuksiin.
ALA-KEITELEEN Musiikkiopiston siirtoa Keski-Suomen opistolle on väläytelty vuosien varrella. Rehtori Sari Savolaiselta tulee ajatukselle jyrkkä ei.
– Se on ihan poissuljettu juttu. Tilapäisesti voimme tiloissa olla lähinnä konsertteja pitämässä, mutta monien puutteiden ja ongelmien vuoksi en voi lähteä viemään oppilaita ja henkilöstöäni sinne. Oppilaistamme valtaosa on Äänekosken taajamasta, joten en näe järkeä lähteä senkään vuoksi Suolahteen. Salina tila se on loistava, ja on todella surullista, jos sen kohtalo on nyt tässä, Savolainen sanoo.
KESKI-SUOMEN Opiston kokonaisuus on ollut myynnissä SKV:llä jo useamman vuoden ajan. Kiinteistövälittäjä Jarmo Bergin mukaan kohde ei ole aiheuttanut ryntäystä.
– Kaavamuutos kuitenkin mahdollistaa monenlaisen toiminnan.
Oiva paikka hoivapalveluyritykselle, oiva myös matkailuyrittäjälle. Mahdollisuuksia rakennusten ja alueen kehittämiseen on vaikka kuinka.
– Parasta olisi, jos jostain löytyisi yrittäjä, joka tulisi ja ostaisi pois koko komeuden, Tani sanoo.
Virtanen se jaksaa pehmosia puhua, taitaa olla melkonen hupiukko.
jos virtanen puolueensa kanssa olisi ollut kuntalaisten asialla suojarinteen home rakennusten kanssa niin ehkä kaupunki olisi voinut pelastaa suolahtisalin tulevaisuuden. Mutta kun ei niin ei nyt kaupungille jäi suojarinteen loistokkaat rakennukset kuluineen ja soten toteutuessa kaupungin työtekijöiden työpaikat on uhattuna. Tässä on sitä demarien ja vasureiden loistokasta ”ihmisten asialla politiikkaa” ja sammakkokangas seuraamukset seuraa perästä ja kaikki kuntalaisten pussista.
Pienet huomiot: –
– Puhumme kulttuurista, tähän ei kannata euroja tuhlata, muistamme vain puheissa, se riittää. ? Ja tietysti kun mökki sijaitsee Suolahdessa, nythän tämä menee jo vitsiksi !
– Jos 600-800 tuhatta euroa laittaa meidät verotuksen kiristämiseen, onko niin että meillä ei ole varaa lähiaikoina muihinkaan investointeihin, mikä ei ole pakko ? Mitä ovat nuo remontit, mitä Suolahtisalilla tulisi tehdä , uusi sali vai ?
– Sari Savolainen : Mitä ovat ne puutteet, mikä estää Musiikkiopiston Suolahtisalille siirtymistä ? Vai onko todellakin tuo sijainti este ? Salihan kuitenkin sijaitsee Äänekoskella.
Syksyllä ehdottomasti asia käsittelyyn ja valtuuston päätettäväksi. Silloin tiedämme ja saamme vastauksen mitä kuntalaiset ovat mieltä.
Ps. Hatun nosto kaikille niille jotka puurtavat hienoa kesätapahtumaa, Route 66. Suolahteen. Eritoten molemmille Mateille !
Hetkinen Rahaa käytettiin kuinka paljon sen Niskasen kiinteistön ostamiseen? Jos kaupunkilaiselta olisi kysytty kumpaan projektiin olisi pantu rahaa, niin Suolahtisali olisi ollut enemmän sydäntä lähellä.
Ja paikka ei ole syrjäinen. Se on osa kaupunkiamme! Niinhän Helsingissä käytetään Hartwall areenaa ja se ei ole keskustassa. Varmaan sen 5 km.
Aika ahtaat ovat näkökannat. Suorastaan nurkkaKuntaiset.
Suolahden tämän aikakauden päättäjät.
Ei liene haittaa jos annetaan hyvän ”Kulttuurisalin” olla kaupungin omistuksessa, sillä vaan kun – ei kaikkea kannata hävittää, ei hävittää modermia. Missä muualla paremmin tulevaisuudessa rinnakkaisena elää kaupungin asiallinen Museotoimi. Miksi pitäisi saada jotain muyuta uutta rakentaa ulkolaisrakentajien myötävaikutuksella. – Todeten todellisuuden – Missä menee viisaus Suolahtisalin kohdalla.
Äänekosken ja Suolahden tämän aikakauden päättäjät
Ei liene haittaa jos annetaan hyvän ”Kulttuurisalin” olla kaupungin
omistuksessa, sillä vaan kun – ei kaikkea kannata hävittää, ei hävittää
modermia. Missä muualla paremmin tulevaisuudessa rinnakkaisena elää
kaupungin asiallinen Museotoimi. Miksi pitäisi saada jotain muuuta uutta
rakentaa ulkolaisrakentajien myötävaikutuksella. Missä menee viisaus
Suolahtisalin kohdalla.
Heikki Penttinen
Puuttui sana Äänekoski
Pidetään vaan silmät ummessa ja homeiset rakennukset pystyssä hinnalla millä hyvänsä! Ei paina vaakakupissa ihmisten terveys eikä haittaa mitään vaikka artistilta lähtisi ääni! Meillähän on Suolahti-sali!
Ei siitä homeesta vielä tiedä. Ja voi niitäkin vaurioita korjata. Ketään ei pakoteta siellä laulamaan, joten äänet säilyy jos ei halua siellä laulaa. Siellä on monet laulaneet ja laulunopetusta on ollut sieltä jo vuosia, ja ovat kaikki hyvin kestäneet.
Toivoisin itse että äks ei julkaisisi ihan perusteettomia epäilyksiä tai nimittelyjä.
Miten oli silloin kun tehtiin kuntaliitoksia
Hometta löytyi syrjäkyliltä – koulukalustoja myyntiin
Suolahden Kaupungintalo tuomittiin homeiseksi, samoin Majalan Kansakoulu – menivät myyntiin – ostajat löytyi, ei homeesta enää puhetta niissä paikoissa.
No ilmastointi vapaakierrolle – tuuletusta ikkunoista – Home ei elä siellä missä on oikeasuhteinen ilmanvaihto, sano HP:nen
Talo on rakennettu aikana ennen suurta lamaa. Se lienee maksanut paljon. Jos se olisi rakennettu 4-5 vuotta myöhemmin, hinta olisi ollut arviolta viidesosa halvempi. Ja muutoinkin hienon talon rakentaminen oli periaatteessa järjen vastainen investointi, mutta siellä on ollut monta hienoa konserttiakin, joissa monessa on minullakin ollut mahdollisuus olla mukana. Käyttöaste on ollut vaatimaton menneinä vuosikymmeninä. Jyväskylästäkin puuttuu konserttitalo tänä päivänä ja siitä on kirjoitettu ja puhuttu noin 30 vuotta.Suolahtisaliin pitäisi löytyä hankintahinnan lisäksi paljon rahaa korjaustöihin, samoin käyttökustannuksiin. Talotekniikan uudistaminen nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi on olennaisen tärkeää. Ei ole mitään järkeä tehdä ostopäätöstä ellei rahaa löydy korjaustoimenpiteisiin. Painotalon hankinta toistakymmentä vuotta sitten on tästä vastaava hyvä esimerkki. Painotaloon laadittiin arkkitehdin toimesta kalliit ja hienot suunnitelmat toista kymmentä vuotta sitten. Taidemuseon hankinta oli toinen esimerkki siitä, miten talossa jätettiin tekemättä välttämättömät talotekniset uudistukset ja korjaustyöt. Eli kannattaako satsata kulttuuriin? Jos minulta kysytään niin kyllä, mutta satsauksen tulee olla riittävän suuri eikä kuten mainitsemani 2 esimerkkiä.
Muutama luku:
Suolahtisali maksoi vuonna 1989 valmistuessaan vähän yli 7 milj. markkaa. Tähän tuli ministeriön rahaa Hkistä noin puolet. Halpa sali siis; 3-4 milj. markkaa jäi Suolahden toimijoiden maksettavaksi. Huomatkaa em. luvut ovat markkoja, ei euroja!
Vuonna 2014 tehdyssä kuntokartoituksessa salin korjaustarpeeksi arvioitiin seuraavan 10 vuoden aikana noin 200 000 €. Tästä tulee noin 20 000 € / vuosi.
Käyttökustannukset: sähkö, lämpö, vesi ovat muutama tuhat euroa vuodessa.
Hyvä, että sain parempaa tietoa rakennuskustannuksista. Yleensä 1980-luvun loppuvuosina rakennuskustannukset olivat pilvissä ja sitten ne romahtivat, kun alkoi kaiken lamaannuttava lama, mikä koski kaikkein kipeimmin rakennusalaa. Jos kokonaiskustannukset todella olivat noin 7 miljoonaa markkaa, se olikin edullisen tuntuinen eikä valtiokaan ollut köyhä tuohon maailman aikaan. Kuntoarvion korjauskustannuksiksi arvioitu 200000 euroa tuskin riittäisi tänä päivänä paljon muuhun kuin kilpailuttamaan rakennuttajakonsultila suunnittelutehtävät ja itse suunnitteluun. Luulen, että 200000:lla eurolla saataisiin vain jotain kosmeettista. 200000:lla saataisiin ehkä aikaan se, ettei rakennuksen kunto ja toimintaedellytykset enää huonone vaan pysyisivät ennallaan.
Vapaa-ajanlautakunta oli päätösessään todennut ettei ns.ylipainehallia aleta tekemään liikuntapuistoon ennen kuin jo työnalla ja tiedossa olleita kohteita laiteta kuntoon. No nyt ohitse tämän, on kaupunginjohto vienyt tämän kohteen jo hallituksen kokoukseen ??!! Ja Suolahtisaliin ei ole varaa ? Ja eikö lautakunnan päätöksiä virkamiehet kunnioita ? Demokratia kaukana tässäkin asiassa.