SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri, Lauri Ihalainen näkee kiertotalouden merkityksen kasvavan yhä enemmän tulevaisuudessa. Suomen kannalta tällä on merkitystä muun muassa BKT:n nousun ja viennin kasvun suhteen. Arvioiden mukaan kiertotalous voi kasvattaa BKT:ta jopa 2,5 mrd. eurolla.
– Kiertotalouden hyödyntäminen voi parhaimmillaan tuoda lisäksi 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotaloutta tulee edistää laajalla yhteistyöllä, ministeriöiden, yritysten, kuntien, kotitalouksien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Mahdollisuudet ulottuvat niin teollisuuden raaka-aineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen kuin arjen valintoihin, kuten ruokahävikin pienentämiseen, sanoi Ihalainen Sitran Kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman julkistustilaisuudessa keskiviikkona 21.syyskuuta.
Suomessa on jo vahvaa osaamista mm. jätevirtojen käsittelyssä, ympäristöteknologiassa, veden puhdistuksessa ja energiatehokkuudessa, joten Suomi ei aloita kiertotaloustyötään alusta ja tyhjästä. Kemianteollisuuden lisäksi mm. paperi- ja terästeollisuudessa on panostettu energiatehokkuuteen.
– Tarvitaan kunnianhimoinen visio kiertotalouden paremmasta hyödyntämisestä ja tiekartta konkreettisista toimenpiteistä. Sitran johdolla ja laajalla valmistelupohjalla tuotettu kiertotalouden tiekartta on hyvä pohja jatkotyölle.Kierto- ja jakamistalouden edistäminen tulee nostaa yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi, totesi Ihalainen.
Ihalaisen mukaan tavoitteiden tulisi olla läpilyövänä ja poikkileikkaavana asiana talous- ja elinkeinopoliittisissa linjauksissa. Lainsäädäntöä valmisteltaessa tulisi tehdä kierto- ja jakamistalouden vaikutusarviot. Valtion, kuntien ja yritysten investointipäätöksissä tulisi arvioida kierto- ja jakamistalouden mahdollisuudet osana investointisuunnitelmia. Yritysten strategioissa kehittämislinjauksien osana olisi kiertotalouden mahdollisuudet yrityksen toiminnassa ja tavoitteissa.
– Myös kolmannen sektorin toimijoilla ja kansalaisyhteiskuntatoimijoilla tulisi olla omia tavoitteita ja rooleja kiertotalouden edistämisessä. Nuorison arvot ja asenteet ovat muuttuneet, missä omistajuus ei ole sidottu materiaaliin vaan aikaan. Korostetaan palveluja, vapaa-aikaa sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Yksilöllisyys korostuu yhteisöllisyyden sisällä. Tällainen ilmapiirin muutos on omiaan toimimaan hyvänä jalustana kiertotalouden innovaatioille, jatkoi Ihalainen.
