Suuria hankkeita, pieniä ihmisiä


Mika Varis, Jukka Mattola, Tanja Hänninen, Jere Hartikainen ja Krasimira Lazarova seuraavat uuden Äänekosken kehitystä mielenkiinnolla ja toisaalta huolestuneina. Vaikka kehitys kehittyy, palvelut karkaavat ja työpaikat ovat hakusalla.

Kuntaliitoksen vaikutukset ja biotehtaan rakentaminen ovat ykkösotsikoita, kun tavan tallaajilta kysytään.

 

Kun Äänekosken Ekocenterin henkilökunnan viiden hengen porukalta kysytään ÄKSässä vuosien varrella parhaiten mieliin jääneitä uutisia, nousevat päällimmäiseksi kuntaliitoksen seuraukset ja biotuotetehtaan rakentaminen.

– Ei se uusi sellutehdas tainnut juurikaan lisätä paikallisia työpaikkoja, hyvä kun edes vanhat säilyivät. Kuljetuksissa on varmaan lisähommia, mutta työpaikat muualla, tuumailee Mika Varis.
Varis kertoo, että paikallisia uutisia tulee seurattua tarkkaan.

– Etenkin päätöksentekoa ja isoja hankkeita on jäänyt otsikoista mieleen. Ne vaikuttavat asukkaiden elämään ja osuvat monesti omallekin kohdalle tavalla tai toisella.

Suolahtelaisena hän nostaa viime vuosilta parhaiten mieleen jääneiksi uutisiksi kuntaliitoksen seurauksien uutisoinnin.

– Liitos meni Äänekosken osalta hyvin, mutta kaikkien muiden osapuolten kannalta huonosti. Monenlaiset palvelut ovat lähteneet niin Suolahdesta, Sumiaisista kuin Konginkankaaltakin.

Työkaveri, äänekoskelainen Jukka Mattola myötäilee. Häntä on ihmetyttänyt koulujen sulkemiset.

– Perheille on koitunut huolta ja vaivaa, kun koulu on kaukana. Kyydit vievät aikaa ja koulupäivät pitenevät.

Itse kyläkoulua käyneenä hän tietää lähikoulun hyvät puolet. Tuttuus ja turvallisuus saavat pienen koululaisen hyvälle mielelle.

Nykyään Äänekoskella asuva Tanja Hänninen toteaa naurahtaen, että Suolahden lukiota on suorastaan ikävä, sillä itselle se oli aikoinaan tärkeä ja mieleinen paikka.

Varis arvioi, että suuret hankkeet suurine otsikoineen elävät omaa elämäänsä ja pieni ihminen sitkuttelee omaansa minkä kykenee.

–Jotenkin kaukana ovat toisistaan tavallisten kuntalaisten arki ja päättäjien mittavat kehitysnäkymät, hän arvioi.

Bulgariasta neljä vuotta sitten muuttanut Krasimira Lazarova kertoo, että uutisia on puutteellisen kielitaidon vuoksi ollut hankala seurata, mutta kielitaito edistyy koko ajan kivassa joukossa Ekocenterillä.

– Eivät suomalaiset ole sulkeutuneita ja tuppisuita, ainakaan täällä töissä. Kaiken kaikkiaan Äänekoski on rauhallinen ja turvallinen paikka asua. Se on myös itsestä kiinni, miten ihmisten ja uusien asioiden kanssa pärjää.

Häneltä biotuotetehtaan rakentamispöhinöiden seuraaminen ovat jääneet sivummalle, kun tavallinen arki on vaatinut paljon huomiota.

– Töitä täällä on huonosti esimerkiksi kokille.

Suurkaupungista tulleena hän kaipaa enemmän erikoisliikkeitä, jotka saisivat olla auki pitempään.

– Luonto ja ympäristö ovat hienoja ja puhtaita, mutta miksi ihmiset roskaavat ja sotkevat paikkoja? Sitä en ymmärrä.

Äänekoskelainen Jere Hartikainen harkitsee muuttoa Jyväskylään.

– Hyvin täällä on viihtynyt ja viihdettäkin piisannut, kun on pistäytynyt Markuksessa, nuori mies naurahtaa.

Suuremmat ympyrät eivät häntä sinällään houkuttele ja töitäkin hän arvelee täältä löytyvän.

– Vaimo on maahanmuuttaja ja hänen poikansa menee kohta kouluun. Jyväskylässä olisi paremmin mahdollisuuksia opetukseen vieraalla kielellä, Martikainen pohdiskele.

Kotakennään alueen rakentaminen kiinnostaa porukkaa.

– Melkoisen isollaan siellä on touhut. Uuden monitoimihallin rakentaminen puoltaa paikkaansa, jos se koituu nuorison liikunnan hyväksi.

Koko joukkoa mietityttää palvelujen mahdollinen karkaaminen Nelostien varteen.

– Äänekosken ydinkeskustan palvelut ovat tärkeitä, niitä ei saisi päästää näivettymään.

Vastaa