Keski-Suomen käräjäoikeuden saama näyttö ei ollut kyllin vakuuttava, jotta perinnön anastamisesta syytetty äänekoskelaisnainen olisi voitu katsoa tekoon syylliseksi. Kihlakunnansyyttäjä vaati naiselle vähintään vuoden vankeusrangaistusta törkeästä kavalluksesta.
Syytteen mukaan nainen siirsi omalle tililleen vanhan äitinsä varoja 50 000 euroa vuonna 2006 hoitaakseen äitinsä raha-asioita. Vuosien mittaan nainen siirsi muutamaan otteeseen osan rahoista takaisin äitinsä tilille.
Viimeisen kerran tytär siirsi rahaa äitinsä tilille tämän kuoleman jälkeen vuonna 2011. Kyseessä olivat 1690 euron hautajaiskulut. Omalle tililleen nainen jätti lopulta 44 550 euroa.
RAHANSIIRTO tuli ilmi muille sukulaisille perunkirjoituksessa. Tiedossa oli, että syytetty oli hoitanut äidin raha-asioita. Sukulaiset olettivat, että äidillä olisi ollut kuollessaan vielä varoja aiemmasta asunto-osakkeen myynnistä.
Todistelussa tuli ilmi, että äidin oma, itsenäinen harkintakyky oli säilynyt hänen kuolemaansa saakka. Oikeus piti mahdollisena, että äiti oli pitänyt syytettyä muita lapsiaan läheisimpänä ja oli siksi halunnut lahjoittaa hänelle rahaa.
Osa rahoista kuului joka tapauksessa syytetylle, sillä äiti oli velkaa tyttärelleen 13 500 euroa. Tytär oli vuonna 2001 hoitanut äidin puolesta tämän takausvastuun, joka liittyi syytetyn veljen irtisanottuihin luottoihin.
Oikeudella ei ollut aihetta epäillä tyttären kertomusta siitä, että 50 000 euron siirron teki äiti itse. Tiliotteen selosteen mukaan siirto oli nimetty ”vipiksi”.
KOSKA ÄIDIN tahdon ja tarkoituksen selvittäminen häneltä itseltään ei enää ollut mahdollista, oikeus ei voinut riittävällä varmuudella poissulkea mahdollisuutta, että tytär oli saanut rahat lahjaksi.
Mahdollinen lahjan ilmoittamatta jättäminen tai lahjaveron maksamatta jättäminen eivät täytä kavallusrikoksen tunnusmerkistöä.
