Tästä se työ alkaa – ÄKS kävi eduskunnassa kysymässä koskelaisten edustajien kuulumisia

Äänekoskelaiset kansanedustajat Bella Forsgrén, Juho Kautto ja Timo Harakka lupaavat tehdä töitä koko Suomen puolesta – kotiseutuaan unohtamatta.

Hymyt ovat herkässä, kun eduskunnan juhlavaan valtiosaliin kokoontuu kolme äänekoskelaisille tuttua kansanedustajaa.

Vihreiden Bella Forsgrén, 27, vasemmistoliiton Juho Kautto, 47, ja SDP:n Timo Harakka, 56, lunastivat paikkansa Arkadianmäelle huhtikuun vaaleissa. Timo valittiin jo toiselle kaudelleen. Vaikka hän oli ehdolla Uudeltamaalta, hänellä on vahvasti juuret Äänekoskella.

– 20 vuotta tuskailtiin, että Ääneseudulta ei ole kansanedustajaa, ja nyt meillä on ministeri ja lisäksi kaksi kansanedustajaa, Juho Kautto tuuletteli.

Timon ministerinimitys oli tuore asia haastattelua tehtäessä. Bella ja Juho onnittelivat edustajakollegaansa lämpimästi, eivätkä yhtään epäilleet, etteikö Markkamäen Metsäkadulta maailmalle ponnistanut Harakka selviäisi vaativasta haasteesta.

– Ei kukaan ajattele, että haaste työllisyyden nostamisesta olisi yksin työministerin vastuulla. Hallitusohjelma on pullollaan hyviä aloitteita tilanteen parantamiseksi. Nyt ei muuta kuin tekemään töitä, Timo sanoi. Ministerin kiireet kolkuttivat jo ovella, sillä kalenteriin oli heti tullut kosolti merkintöjä.

Paitsi että Äänekoskelta on yhtäkkiä eduskunnassa kolme edustajaa, he ovat sattumoisin kaikki nyt myös hallituspuolueiden edustajia.

Koko kolmikko oli tiiviisti mukana lähes koko toukokuun kestäneissä hallitusneuvotteluissa. Esimerkiksi Forsgrén oli ilmiöpöytä 7:ssä, jossa käsiteltiin muun muassa sote-uudistusta.

– Olihan se aika huikeaa päästä heti asiaan. Demareilta siinä oli Krista Kiuru, keskustalta Annika Saarikko, muut entisiä sote-valiokunnan jäseniä.

Kolmikko uskoo, että peräti 150-sivuinen hallitusohjelma antaa paljon mahdollisuuksia myös Äänekosken kaltaisille kaupungeille.

– Rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys on Äänekoskella syvällä. Tämä ohjelma vastaa siihen paljon paremmin kuin edellisen hallituksen pakkolait aktiivimalleineen. Tässä panostetaan selkeästi palkkatukeen ja nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, sanoo Juho.

Timo uskoo, että Äänekoskella ollaan jo menossa valoa kohti vähän aikaa pyörineen uuden biotuotetehtaan ansiosta.

– Oulukin työllistää jo Nokia-lähtöisissä firmoissa enemmän ihmisiä kuin Nokia koskaan, Timo muistuttaa. Juho komppaa:

– Useat yritykset ovat kiinnostuneita biotehtaan ympärille rakentuvasta toiminnasta. Siinä on valtavia mahdollisuuksia.

Bella on tyytyväinen hallitusohjelman koulutuspoliittisiin painotuksiin.

– Toisen asteen koulutukseen panostaminen auttaa työllistymisessä ja se näkyy varmasti myös Äänekoskella.

Omien edustajien saaminen eduskuntaan on tärkeä asia monille kaupungeille. Se näkyi esimerkiksi Äänekoskella jo vaalituloksessa: Juho Kautto sai huikeat 1948 ääntä kaikista 10 031:sta, jotka kaupungissa annettiin. Siis noin 20 prosenttia. 

Yli puoluerajojen tullut äänivyöry kertoi siitä, että äänekoskelaiset halusivat oman edustajan. Reilut seitsemän vuotta sitten Jyväskylään muuttanut Bella Forsgrén puolestaan oli maakunnan pääkaupungin yksi ääniharavista 3540 äänellään.

Mutta voivatko kansanedustajat ajaa vain yhden pitäjän asioita? 

Oletteko Äänekosken vai Suomen kansanedustajia?

– Kumpaakin, sanoo Bella muiden nyökytellessä vieressä.

– Ensisijaisesti olen koko Suomen kansanedustaja. Tässä tehtävässä pitää pystyä tekemään myös sellaisia ratkaisuja, jotka voivat olla vaikeita omalle alueelle, mutta omankin alueen asiat pitää nostaa esille. Sosiaalipoliitikkona ajattelen, että köyhyyteen ja eriarvoisuuteen puuttuminen ja koulutukseen panostaminen koituu koko maan eduksi.

Myös Juho on sitä mieltä, että kansanedustaja ei voi ajaa pelkästään Äänekosken tai edes Keski-Suomen asiaa.

– Olin Kalmarin Annen kanssa neuvottelujen liikenneinfraryhmässä, ja totta kai meille oli tärkeää, että ohjelmaan saatiin kirjaus pääradan laajennuksista. Keski-Suomen kansanedustajilla on säännöllisiä tapaamisia, joissa mietitään, miten voisimme tehdä yhteistyötä alueellisesti yli puoluerajojen. 

Timon mielestä on paljonkin merkitystä sillä, mistä edustaja on kotoisin ja mitkä ihmisryhmät ovat tutuimpia omasta elinpiiristä.

– Siitä huolimatta minulla on ollut periaatteena, että en ole koskaan äänestänyt minkään määrärahalisäyksen puolesta enkä kannattanut mitään siltarumpua minnekään. Edustajia on monenlaisia; joillakin on oma asiasektorinsa, jotkut puolustavat oman alueen asioita ja jotkut selvittävät esimerkiksi yksittäisten äänestäijen kokemia vääryyksiä ja auttavat heitä byrokratian viidakossa. Sekin on tärkeää työtä, puolueensa veroasiantuntijana profiloitunut Harakka sanoo.

Terveisiä äänestäjiltä tulee tietysti kaikille.

– Joku heitti huumorilla heti, että nyt varmaan tulee pikitie sinne Rautionmäkeen Sumiaisten perukoille, Juho nauraa.

– Ei mahda tulla, mutta kyllä esimerkiksi tuosta Äänekoski-Jyväskylä-liikenteestä paljon puhutaan. Se on iso toive, mutta hallitusohjelman ajatuksena on, että nostetaan Suomi raiteille ja otetaan poistettujakin rataosuuksia mahdollisesti käyttöön.

Bella sai Juhon tavoin valinnan jälkeen vähintään puolileikillisiä muistutuksia siitä, että on jyväskyläläisyydestään huolimatta kuitenkin Äänekoskelta kotoisin.

– Olen puhunut niin paljon sosiaalipolitiikasta ja koulutuksesta, että eniten olen saanut viestejä juuri niistä asioista.

Vaikka kaikki yksittäiset toiveet eivät menisikään läpi, kolmikko uskoo vahvasti tämän hallituspohjan koituvan Äänekosken hyväksi.

– Tämä ohjelma kaventaa tuloeroja. Aika pitkään on nähty hallitusohjelmia, joissa on ollut vain leikkauslistoja, Juho sanoo.

Viiden puolueen neuvotellessa piti tehdä kompromisseja, mutta Bellan mielestä yhteinen tarina löytyi.

– Itse pidän ohjelmaa ihmisen ja hyvinvointivaltion puolustuspuheenvuorona. Siinä panostetaan palveluihin ja ihmisiin, siihen että erilaisista lähtökohdista olevat ihmiset saisivat esiin potentiaalinsa ja voisimme ehkäistä eriarvoisuutta.

(juttu  jatkuu kuvan alla)

Forsgrén, Kautto ja Harakka eivät kaikki tunteneet toisiaan kovin hyvin aiemmin. ”Äänekoski-yhteistyö” on lähtenyt kuitenkin mainiosti käyntiin eduskunnassa.

Arki muuttuu, mutta ”glamour on kaukana”

Eduskuntaan syntyi monien epävirallisten ryhmien lisäksi epäilemättä myös äänekoskelaisten edustajien ryhmä. Entuudestaan kolmikko ei tuntenut toisiaan kovin hyvin, parhaiten Juho ja Timo toisensa – ovathan molemmat Markkamäestä.

– Ikäeroa on, mutta jollain tavalla tiesin Timon jo Markkamäen ajoilta. Bellan kanssa tapasin vasta vaalikiertueella, Juho kertoo. 

Palattuaan Äänekosken kunnallispolitiikkaan hän tunsi Bellan äidin, valtuustossa kristillisten edustajana istuvan Paula Forsgrénin ja toki tiesi Jyväskylän kunnallisvaaleissa menestyneen Bellan yhteydet Äänekoskelle.

Juho Kautto valittiin juuri kahden vuoden jatkokaudelle Äänekosken valtuuston puheenjohtajaksi.

– Ajattelin että hoidan sen tehtävän kunnialla loppuun. Maanantait menevät aikalailla Äänekoskella ja tiistaista perjantaihin Helsingissä. Tämä on oikeasti aika arkista työtä, tästä on glamour kaukana. Kun valiokunnat ja täysistunnot pyörivät, niin se tarkoittaa pitkiä päiviä ja paperinippuja, vähemmän säihkettä, Juho tietää.

Bella Forsgrén luopui kansanedustajaksi päästyään paikastaan Jyväskylän kaupunginhallituksessa, mutta piti paikkansa valtuustossa.

– Ehkä se olisi ollut mahdollista yhdistää, mutta halusin keskittyä kansanedustajan työhön. Tiedän jo nyt, että mediasta voi saada erilaisen kuvan kansanedustajan työstä mitä se oikeasti on. Kyselytunnit ovat tärkeitä, mutta suurin osa työstä tehdään muualla.

Juho löysi Helsingin-asuntonsa Järvenpäästä, jossa hän asui myös Paperiliitossa työskennellessään.

– Siellä on tutut metsäreitit ja nuorempi tytärkin asuu Järvenpäässä.

Helsinki ei ole vieras kaupunki Bellallekaan, joka asui viime vuonna reilut puoli vuotta pääkaupungissa opintojensa takia.

Voi olla, että suurin muutos arkeen tulee Timolle ministerinpestin takia.

– Tulin vielä töihin fillarilla ja junalla, kun sain tulla, hän heitti haastattelupäivänä.

Helpotusta arkeen tuo se, että muu perhe muutti viime vuonna takaisin Tallinnasta Helsinkiin. Hänen vaimonsa Anu Laitila, joka toimi ennen Suomen Viron-instituutin johtajana, on nykyisin Keravan vapaa-aikapalveluiden toimialajohtaja.

Kansanedustajat voi hyvin todennäköisesti bongata tänä kesänä vaikka Keitelejazzeilla. Tai vaikka tältä istumalta sosiaalisesta mediasta, etenkin Bellan.

– Yritän tuoda esimerkiksi Instagramissa esille sitä arkea, mitä täällä tehdään. Tasapainottelen sen suhteen, että postauksissa on infoa, toisaalta haluan olla helposti lähestyttävä, en halua mitään asiakirjoja sinne laittaa, hän valottaa some-tyyliään.

Juho kuuntelee vähän kadehtien vieressä, sillä hän ei ole ahkera sosiaalisen median käyttäjä. Bella ehättää lisäämään:

– Joo, olen varmaan oman aikakauteni tuotos, hän sanoo ja lisää viihtyvänsä myös toreilla tapaamassa ihmisiä. Se on myös Juholle ominta aluetta.

– Tervetuloa vain Rautionmäen kyläpäiville heinäkuussa!