Biotuotetehtaan puurallin hallitseminen vaatii suurta tarkkuutta ja jo hieman luovuuttakin.
Metsä Forestin kuljetuspäällikkö Peter Pekkolalla on käsissään iso haaste. Hänen on varmistettava, että Metsä Groupin biotuotetehdas tulee käynnistyttyään samaan tarpeeksi ja tasaisesti raakapuuta tarpeisiinsa.
– Logistiikan infrapuoli on jo pitkälle suunniteltu ja toteutuksessa. Nyt on aika keskittyä toimintamallien viimeistelyyn, esimerkiksi puuvirtojen ohjaukseen sekä tehdasalueelle tulevien auto- ja junakuljetusten rytmittämiseen, Pekkola kertoo.
Rytmittämisessä onkin mietittävää kerrakseen, sillä täyteen vauhtiin päästyään biotuotetehdas nielee keskimäärin noin 240 tukkirekallisen ja 70 junavaunullisen verran raakapuuta päivässä. Nimellistuotanto saavutetaan suunnitelmien mukaan kesän 2018 aikana.
Vuodessa biotuotetehdas käyttää puuta noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaislisäys kuitupuun käytössä on noin neljä miljoonaa kuutiota verrattuna nykyiseen Metsä Fibre Äänekosken tehtaaseen.
TÄLLAISILLA raakapuumäärillä logistiikan rakentaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on monen tekijän summa.
Biotuotetehtaan puun tasaista virtaa varmistetaan Pekkolan mukaan muun muassa 10–15 uudella puuterminaalilla. Näille hehtaarin tai kahden kokoisille välivarastoille saadaan puuta talteen metsistä välittömästi.
– Noin 100–150 kilometrin säteellä biotuotetehtaasta perustettavat terminaalit varmistavat, etteivät esimerkiksi kelirikot vaikuta biotuotetehtaalle kuljetettavaan puuvirtaan. Samalla voidaan tasataan puunkorjuun kausivaihteluja, Pekkola selittää.
Terminaalien käytön lisääminen on välttämätöntä jo siksi, että biotuotetehtaan viereinen puuvarasto pienenee nykytehtaan alueesta vielä entisestään. Tiiviisti rakennettavalle tontille on mahduttava puukentän lisäksi myös suuret hakevarastot.
– Terminaaleihin ryhdytään varaamaan enemmän puuta biotuotetehtaan tarpeisiin todennäköisesti tulevan talven korjuista, Pekkola arvioi.
Huomattavimmat muutokset puuvirroissa ja terminaalien käytössä alkavat näkyä kuitenkin vasta biotuotetehtaan käynnistymisen ja sen tuotannon kasvamisen myötä.
MONI biotuotetehtaankin puulogistiikkaa edesauttava tekijä on kuitenkin kuljetuspäällikkö Peter Pekkolan käsien ulottumattomissa.
Aiheet, kuten yksityisten vastuulla olevien metsäteiden kunnossapito tai puiden saaminen tehokkaasti metsästä ulos ja eteenpäin nousevat säännöllisesti esiin.
– Turhia puunhakureissuja voitaisiin välttää vaikkapa reaaliaikaisesti kelirikoista saatavan ja jaettavan tiedon avulla. Tällaisia asioissa on tulevina vuosina runsaasti tehtävää.
– Äänekosken näkövinkkelistä puolestaan erityisesti teiden kunnossapito ja yhteisten pelisääntöjen varmistaminen on tärkeää. Nämä asiat lisäävät liikenteen turvallisuutta ja joustavuutta, kun puuautojen määrä kasvaa näin merkittävästi, Pekkola pohtii.
Biotuotetehdas käynnistyy suunnitelmien mukaan ensi vuoden kolmannella neljänneksellä. Pekkola huomauttaa, että vaikka puukuljetusten kokonaisuutta kuinka suunnittelisi paperilla, niin toimintamallit hiotuvat lopullisesti vasta käytännössä.
– On helppo pyöritellä lukuja Excelissä mutta todellisuuden tajuaa vasta nyt, kun katsoo rakentamista Äänekoskella. Tässä vaiheessa biotuotetehdas on jo käsinkosketeltava, iso mutta positiivinen haaste, Pekkola sanoo.
Nyt pitkiin aikoihin näyttää pöllimiehille tulevan taksakorotus.