ÄKS

Tehasta pukkaa: Keltakypäräisten kapellimestari

03.09.2015 09:00
Pekka Salomaa pitää biotuotetehtaan rakennustyömaan lankoja käsissään.

 

Rakennuspäällikkö Pekka Salomaa ei kirjaimellisesti ehtinyt kuin laskeutua Helsinki-Vantaan lentokentälle viimeisimmältä työkomennukselta Uruguaysta, kun häntä odotti uuden kohteen, biotuotetehtaan, ydinryhmän tapaaminen Metsä Groupin Espoon toimistolla.

Metsäjätti oli suunnittelemassa historian tekemistä pystyttämällä Äänekoskelle miljardiluokan uuden sellutehtaan. Se olisi teollisuuskohteista neljäs Salomaan kaitsema sellutehdastyömaa, paperikonetyömaita hänellä on takanaan kolme.

Aikanaan Salomaa oli työmaapäällikkönä vastannut myös Suomen viimeisimmän kokonaisen sellutehtaan valmistumisesta Raumalle. Rauman tehdas käynnistyi vuonna 1996.

– Periaatteiltaan tehtaan rakentaminen tai työnjohto ei ole muuttunut tämän 20 vuoden aikana. Tietenkin näin suurissa projekteissa julkinen paine on aivan erilainen kuin joissain pienemmissä hankkeissa, Salomaa toteaa ja viittaa työpäivänsä juuri keskeyttäneeseen lehtihaastatteluun.

Jatkuvaan julkisuuteen Salomaa joutui tottumaan jo Uruguayn tehtaiden valmistumisen aikana. Etelä-Amerikkaan rakennettavat tehtaat herättivät huomiota sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

 

URUGUAYSSA VIERÄHTI kymmenestä vuodesta seitsemän, kun rakennettavana oli kaksi tehdasta. Irlannissa hän ehti toimia voimalaitoshankkeessa kaksi vuotta.

– Ensimmäinen Uruguayn työmaa vuonna 2005 tuntui isolta hypyltä tuntemattomaan. Noihin aikoihin ammattilaiset juoksivat maailmalla, sillä Suomeen ei investoitu. Metsäteollisuus oli käymistilassa ja Nokian tähti oli sammumassa, Salomaa muistelee.

– Nyt metsästä syntyvä teollisuus elää jälleen. Nuoriakin tämä ala tuntuu kiinnostavan aivan eri tavalla, kun raskas työ on muuttunut hyvin teknologiapainotteiseksi.

Nyt biotuotetehtaan projektijohdosta vastaa pitkälle sama porukka, jonka kanssa Salomaa pystytti edellisetkin tehtaat. Uudet tekijät oppivat käytännön työn kulkemalla kokeneempien matkassa, tämän kokoluokan projektien vetämiseen kun ei oppilaitoksissa valmisteta.

– Etuna tietysti on, että tunnemme toisemme ja tiedämme, mihin kukakin repeää.

Myös nykyinen alue on Salomaalle ennestään tuttu. Hän oli vuosituhannen vaihteen jälkeen rakentamassa ja ottamassa käyttöön tehdasintegraatin perälle Äänevoiman biovoimalaitosta.

– Se oli ensimmäinen tuollainen avaimet käteen -periaatteella tehty työmaani. Nyt biotuotetehdasta on rakentamassa monia paikallisia, joiden kanssa työskentelin jo tuolloin.

 

RAKENNUSPÄÄLLIKÖN ARKIPÄIVÄ on hyvin pitkälle toimistossa istumista, palavereja ja laskujen läpikäyntiä. Hän ja rakennuttajatiimi vastaavat siitä, että työt ovat valmiita ajallaan laiteasennuksia varten.

– Aikataululliset paineet ovat kovat. Biotuotetehdas rakennetaan sellaisella toteutusmallilla, että visio on ennakkoon mutta loppuun vietyjä piirustuksia ei välttämättä. Suunnittelu ja toteutus tehdään hyvin lähekkäin, askel kerrallaan tarkentaen, Salomaa selittää.

Erillisiä rakennepiirustuksia tulee olemaan karkeasti arvioiden120 000 kappaletta. Se on paljon, mutta on tehtaallakin kokoa inhimillisen ymmärryksen mittarilla kymmenen eduskuntatalon verran.

Elokuun lopussa yksistään kuitulinjan pohjille oltiin lyöty 1500 suurta betonipaalua, reilut 500 kappaletta oli vielä iskemättä. Samaan aikaan alkoi 2,2 metrin halkaisijan raakavesiputkien kaivaminen maan sisään. Putkea tarvitaan reilun kilometrin verran.

– Voisi ajatella, että tässä rakennetaan maanalainen joki, Salomaa nauraa esitellessään työmaan vaiheita.

Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, niin biotuotetehtaan tuotanto käynnistyy vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Itseasiassa epävirallisempikin aloituspäivämäärä on jo päätetty, se on tiistai 15. elokuuta. Tarkka päämäärä pitää työmaan hyvässä vireessä.

 

MITÄ TAPAHTUU sen jälkeen, kun tehdas pyöri ja jälkityöt on hoidettu? Niin pitkälle ei rakennuspäällikkö ole miettinyt.

– Tämä on sellainen ala, että koskaan ei voi seuraavaa työpaikkaa tietää. On vain toivottava, että jotain tulee.

– Vaikka en minä kyllä ilman töitäkään vielä ole ollut, Salomaa lisää kiireesti.

Kun kysyn Salomaalta, mikä saa miehen näin suuriin hankkeisiin tehdas toisensa jälkeen, vastaa hän hetken mietittyään, että nimenomaan projektien haasteellisuus. Sitä jos mitä riittää parhaimmillaan 2500-päiseksi kasvavan rakennusmiehistön johtamisessa.

 

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy