ÄKS

Tulossa rauhankeidas – Turvakoti avaa kesällä ovensa Äänekoskella

13.05.2019 11:07 (muokattu 13.05.2019 11:09)
Äänekosken kaupunginhallituksen jäsen Merja Närhi jättää poliittisen uransa ja aikoo keskittyä työhönsä Keski-Suomen demareiden järjestötyöntekijänä sekä Keski-Suomen Ensi- ja Turvakoti (KSETU) ry:n puheenjohtajan pestiin.  – Aloitin Ensi- ja Turvakoti ry:n johtokunnan jäsenenä samaan aikaan kuin kunnalliset luottamustoimet. Tämä on mun juttu, jolle voin ja haluan antaa aikaa ja energiaa täysillä. 15 vuotta kunnallista luottamustyötä saa jäädä nyt taakse. 
Väkivallan kierteeseen voi joutua kuka tahansa. Henkistä tai fyysistä väkivaltaa ei tarvitse sietää sekuntiaan. Turvakodin apuun turvautunut saattaa pelastaa itsensä ja lastensa hengen ja päästä uuden, hyvän ja turvallisen elämän alkuun. Turvakoti avaa kesällä ovensa Äänekoskella. 

 

Suomessa, myös Äänekoskella, kohdataan paljon väkivaltaa. Sen kohteeksi joutuu vaimo, mies, avopuoliso, seurustelukumppani, lapset ja vanhukset. Apua on onneksi saatavilla ja Keski-Suomen Ensi- ja Turvakoti ry:ssä tapahtuu nyt paljon. Jyväskylässä oleva viisipaikkainen turvakoti muuttaa kesän aikana Kuokkalaan valmistuvaan uuteen taloon, jossa paikkaluku kasvaa kahdella. Samaan syssyyn Äänekosken Torikadulla tehdään remonttia kokonaan uuden, seitsenpaikkaisen yksikön kimpussa. Kun tämä urakka saadaan loppuun kesällä on paikkaluku kasvanut viidestä neljääntoista. 

– Jyväskylän ensi- ja turvakoti on koko ajan täynnä , ja tilanne on ollut kestämätön jo pitkään. Onneksi pian on luvassa helpotusta, kuudetta vuotta Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtajana oleva Merja Närhi huokaa. 

Turvakotipaikkojen tarve on Suomessa huutava. THL on taho, joka seuraa ja valvoo turvakotien toimintaa, jota laki ohjaa. 

– Kun saimme startattua Jyväskylässä rakennusprojektin vauhtiin, aloimme jo pohtia, ettei pari lisäpaikkaa vielä tuo helpotusta tukalaan paikkapulaan. Valitettavasti Keski-Suomen maakunnassa esiintyy hirvittävän paljon perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. 

Miksi näin, Närhi pohtii tilastopiikin syynä olevan tehokkaan puuttumisen.

– Se olisi tietenkin se positiivinen puoli, välttämättä asia ei kuitenkaan niin ole. 

Jyväskylän turvakodin asiakkaina käy iso joukko asiakkaita pohjoisesta Keski-Suomesta ja Äänekoskelta. 

– Ketään ei käännytetä ovelta pois, mutta olemme joutuneet lähettämään hädässä olevia ihmisiä muun muassa Kokkolaan ja Kuopioon, Närhi pahoittelee. 

Noin puolitoista vuotta sitten alkoi neuvottelut THL:n kanssa uuden yksikön perustamisesta. Vihreää valoa näytettiin samantien. Turvakodin sijainnille on tietyt vaatimukset: sen pitää olla saavutettavissa, julkisten liikennevälineiden päässä ja asukasmäärän tulee olla tarpeeksi suuri. Läheltä pitää löytyä myös yhteistyökumppanit eli terveyspalvelut ja poliisi. Myös koulu löytyy kivenheiton päästä. Ja niinpä nasta kartalle pistettiin Äänekosken kohdalle. 

– Mikään korpihotelli ei tule kysymykseen, sillä siellä emme pysty takaamaan asiakkaiden ja henkilöstömme turvallisuutta. On eriarvoisen tärkeää, että asiakkaiden arki jatkuu mahdollisimman normaalina, esimerkiksi niin, että lapset pääsevät jatkamaan koulunkäyntiä. 

Kaupunki on ollut hankkeelle myötämielinen, vaikka ei kaupungilta ollut sopivia tiloja osoittaakaan. 

– Etsimme tiloja pitkään. THL vaatimukset ovat hyvin tiukat, millaiset tilat tulevat olla. Meillä oli pari muutakin vaihtoehtoa mietinnässä, mutta ne karsiutuivat erinäisistä syistä johtuen pois. Ensimmäisellä kerralla emme lämmenneet näillekään tiloille, sillä vanhan viraston tilat tuntuivat aluksi vaikealta ajatukselta muuttaa tarpeisiimme sopiviksi. Operatiivisessa työssä työskentelevät henkilöt näkivät tässä kuitenkin vahvaa potentiaalia, Närhi sanoo tutkaillen Torikatu nelosessa meneillään olevaa remonttia. 

Jokaisesta huoneesta tulee löytyä wc ja kylpytilat, myös yhteisiä tiloja tulee olla riittävästi, keittiö ja lapsille leikkihuone. Myös henkilökunnalle omat toimistotilansa sekä neuvotteluhuone. Remonttia tehdään siihen suuntaan, jota lait ja asetukset vaativat turvakotitoiminnalta. Torikadulla on tehty remonttia muutaman kuukauden ajan. Rakennus PorCon Oy:n työnjohtaja Osmo Virtanen kertoo, että remontin valmiusaste on tällä hetkellä noin 85 prosentin luokkaa. 

– Kokonaisala tässä kohteessa on 470 neliömetriä ja huoneiden koko vaihtelee 17 neliöstä 27 neliömetriin, Virtanen laskee ja esittelee lähes valmista keittiötä, jonka ikkunoista avautuu näkymä Citymarketin suuntaan. 

Valtio rahoittaa toimintaa ja THL kohdentaa varat eri yksiköihin. 

– Meidän piti miettiä tarkasti mihin rahkeemme riittävät, ja millaiseen vuokraan meillä on varaa. Itse remonttia me emme maksa kuin vuokrassa, mutta joudumme hankkimaan valtavan määrä huonekaluja ja tavaraa, jotta tyhjät huoneet ovat saatettu asuttavaan ja kodikkaaseen kuntoon. Toiminnanjohtajamme Susanna Huovinen on lähestynyt yhteistyökumppaneitamme, ja olemme saaneet hyviä paljousalennuksia, sillä onhan meillä sisustettavana myös Jyväskylän uusi yksikkö, Närhi sanoo. 

Asiakkaiden jaksot kestävät kahdesta päivästä jopa puoleen vuoteen.

– Vaihtuvuus on hurjaa. On onni, että ihmiset, jotka tarvitsevat turvakotipalveluita, he eivät tarvitse kunnilta enää maksusitoumuksia. 

Asiakkaat ohjautuvat taloon joko niin, että tulevat itse soittamaan ovikelloa, tai terveyskeskuspäivystyksen tai ystävän tai omaisen ottaman puhelinsoiton päätteeksi. Oven taakse voi tupsahtaa henkilö lapseton tai äiti lapsineen. Turvakoti palvelee myös lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneita miehiä. 

– Keneltäkään ei kysytä kuka tämän maksaa. Valtio maksaa sen kaiken ja näin pitää ollakin. Lähisuhdeväkivaltaa kokee liian moni ihminen tässä maassa, ja kynnys avun hakemiseen on usein hyvin korkealla. Tästä tunteesta pitäisi päästä eroon, ja hakea apua heti, kun ensimmäisen kerran tuntee olevansa avun tarpeessa. Talo on auki 24/7. 

Töitä tehdään myös väkivallan tekijän kanssa. 

– Otamme yhteyttä ja pyrimme saamaan keskusteluyhteyden auki. Se on äärettömän tärkeää, ettei väkivallan teot siirry seuraavaan suhteeseen. Useasti väkivallan tekijä kokee katumusta ja ymmärrystä sille, että myös hän on avun tarpeessa. 

Turvakodin tulosta Äänekoskelle hyötyy myös kaupunki, sekä lastensuojelu että opetustoimi. 

– Teemme yhteistyötä kaupungin kanssa jo nyt. Uskon, että talon tulo kaupunkiin lisää tietämystä toiminnastamme ja lisää esimerkiksi yläkouluikäisten ymmärrystä mitä suhteessa on tervettä ja mikä ei. Henkinen väkivalta on aivan yhtä julmaa ja tuomittavaa iskut tai potkut, Närhi muistuttaa.  

Vastaa

  1. Miten? sanoo:

    Valtio ei korjannut tiloja poliiseille, mutta lapset voidaan majoittaa? Vieressä pubi eikä minkäänlaista pihaa.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy