– Meitä oli Nyholmin Rolle, Åkerlundin Sari, Kiiskisen Kari, Tiusasen Matti ja minä, kun kuukausi sitten lähdimme delegaationa Helsinkiin, Äänekosken vs. kaupunginjohtaja Matti Tuononen muistelee matkaa Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vieraaksi.
Kuukausi odottelua – ja torstaina tömähti: jo ennestään äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimetty Äänekosken seutukunta nousi korkeamman yritystuen piiriin.
TEM katsoo, että Äänekosken seudulla – ja vastaavan päätöksen saaneella Viitasaaren–Pihtiputaan alueella – on muita enemmän potentiaalia hyödyntää korkeampaa tukitasoa yritysten uudistamiseksi ja uusien investointien käynnistämiseksi.
– Tehtiin paljon töitä ennen kuin menimme Rinteen (Antti, valtiovarainministeri) ja Ihalaisen (Lauri, työ- ja elinkeinoministeri) luo. Vähän nihkeästi he tuntuivat aluksi suhtautuvan, mutta suostuivat kuuntelemaan, Tuononen kertaa.
– Mutta perustelu kannatti. Kerrankin karvalakkilähetystöstä oli hyötyä!
TEMIN RATKAISUN taustalla on ennen muuta Äänekoskelle suunnittella oleva Metsä Fibren biotuotetehdas. Päätöksellä mahdollistetaan tehtaaseen kytkeytyvien investointien korkeampi tukitaso ja sitä kautta vauhditetaan myös alihankintaketjun ja muiden yritysten investointeja.
– Tuki menee alueen yrityksille, mutta sitä kautta se voi vaikuttaa positiivisesti Äänekosken työllisyystilanteeseen.
Korkeampi yritystukitaso on lähtökohtaisesti voimassa kuusi vuotta (2015–2020). Kesken kuuden vuoden kauden tehdään välitarkastus, jonka seurauksena taso voi muuttua vuoden 2017 alusta.
Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millä tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta. Tukialueilla maksimitukitasot ovat korkeammat kuin muualla maassa.
Alueellisten valtiontukien tavoitteena EU:ssa on tukea taloudellista kehitystä kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevilla alueilla. Näin pyritään aktivoimaan yritystoimintaa alueilla, joiden taloudellinen tilanne on heikko tai joiden sijainti on epäsuotuisa.
ITÄ- JA POHJOIS-Suomen suuralue on harvan asutuksen perusteella automaattisesti tukialuetta. Suuralueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat.
Suomella on mahdollisuus komission asettamien kriteereiden puitteissa määrittää itse, mitä muita haasteellisessa tilanteessa olevia alueita nimetään tukialueeksi. Tukialueen koko voi olla Itä- ja Pohjois-Suomen (tukialue I) lisäksi 1,85 prosenttia väestöstä. Nyt nimettävät alueet kuuluvat aiemmin nimetyn Salon seutukunnan ohella tukialueeseen II, jolla tukitasot ovat matalammat kuin tukialueella I.
Muu Suomi muodostaa tukialueen III, jolla tukitasot ovat matalimmat, ja jolla suuria yrityksiä ei voida tukea ollenkaan.
LISÄYS (klo 19.37): Matkassa oli myös Rolf Nyholm, joka järjesti tapaamisen demariministerien kanssa. Lisätty jutun alkuun.
Ei huono uutinen!
Nyt kun vanhat toimettomat kiinteistöt saadaan purettua, olisikin tukea oikein rakentaa esim. suurempi kauppakeskus. Nykyaikaistaa kaupunkikuvaa ja antaa elinkelpoista mahdollisuutta monelle yritykselle. Ja näin hyvää palvelua kaikille.