Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrä äänestytti valtuustoa


Kaupunginvaltuusto päätti Äänekosken kaupungin tarjoamien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen määrästä. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen kuntapaikkojen määräksi enintään 30 paikkaa vuodessa.

 

Valtuusto äänesti paikkojen määrästä, äänin 34 puolesta, vastaan viisi ja tyhjää äänesti neljä valtuutettua. Perussuomalaisten Marke Tuominen ja Lauri Lax jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Valtuusto oikeutti kaupunginhallituksen päättämään kuntapaikkojen enimmäismäärän jakamisesta toisaalta turvapaikanhakijoille ja heidän perheenjäsenilleen ja omaisilleen sekä toisaalta kiintiöpakolaisille ja heidän perheen- jäsenilleen ja omaisilleen. Valtuuston päätös on voimassa 1.1.2018 lukien toistaiseksi ja sitä tarkistetaan enintään neljän vuoden välein.

Marke Tuomisen esitys kuntapaikkojen määrän tarkastamisesta vuoden välein hävisi äänin 32-7 ja neljä tyhjää. Tuominen ja Lauri Lax jättivät eriävän mielipiteen.

Keskustelu polveili salissa värikkäin sanakääntein.

Marke Tuominen (ps) esitti 30 paikan sijasta paikkaluvuksi 20, vedoten Jyväskylän paikkamäärään, joka on 150.

– Jyväskylä on seitsemän kertaa suurempi kaupunki kuin Äänekoski, Tuominen laski.

Tuominen toivoi, että paikkamääriä tarkastellaan vuoden välein.

Lauri Lax (ps)kannatti Tuomisen ehdotusta.

– Toivoisin, että luku olisi nolla, mutta kun ei voi kuuta taivaalta pyytää. Pidettäisi omista huolta, ja sitten vasta vieraista, Lax sanoi.

Hannu Penttinen (sd) harmitteli perussuomalaisten valtuutettujen puheita pitäen niitä hirveinä.

– Meillä on tällä hetkellä 22 maahanmuuttajaa, jotka suorittavat parhaillaan peruskoulua. Minusta paikkaluku voisi olla suurempi.

Tarja Pullinen (kok) oli Penttisen kannalla.

– Näillä meidän omilla nuorillamme on omat vanhemmat, he voisivat hoitaa itse lapsensa, Pullinen sanoi ja muistutti miten karmeista oloista nuoret ovat tulleet Suomeen pakolaisina.

Kimmo Tuikka (vihr) muistutti, että Äänekoski haluaa lisää asukkaita.

– Meillä on todellakin varaa ottaa 30, se on aivan häviävän pieni määrä ihmisiä.

Jaana Tani (vihr) oli samalla linjalla.

– Kun meidän omilta nuorilta kysytään miksi he haluavat muuttaa pois täältä, he vastaavat, että tämä on negatiivinen paikka. Nyt positiivisuutta kehiin, Tani toivoi.

– Aina ei voi katsoa ihmisiä kuluerinä, Pekka Ouli muistutti.

– En ole todellakaan rasisti, ennemmin vaikka ornitologi. Kauniita puheenvuoroja on kuultu, mutta emme me voi pelastaa maailmaa, Lax sanoi.

– Sana vastuu voidaan ymmärtää monella tavalla. Tässä tilanteessa ja tässä ajassa luku 30 osoittautuu hyväksi luvuksi. Tämä on vastuullinen esitys, joka vastaa tarvetta toistaiseksi, Sirpa Martins (vas) sanoi.

– Keskustelussa on ärsyttävää, kun puhutaan rahasta. En halua kuulla, saammeko me rahaa näistä ihmisistä vai tuovatko he meille kuluja. Minusta meidän pitää auttaa heitä, Harri Saastamoinen (kd) sanoi.

EDIT: Marke Tuominen ehdotti paikkaluvuksi 20.

  1. Juho Kautto

    Pieni tarkennus. Päätöksessä on kyse turvapaikanhakijoista, jotka ovat jo saaneet myönteisen päätöksen turvapaikkaan ja toisaalta kiintiöpakolaisista, jotka ovat saaneet pakolaisstatuksen jo aiemmin.

    Vastaa
  2. MIKKO PA

    Joka kunta myy tätä kuntapaikka asiaa kiintiöpakolaisilla ja lapsiperheillä, kiintiöpakolaisia tulee vuodessa Suomeen vain 750kpl, ei niitä riitä joka kuntaan, naiset ja lapset ovat loppuneet jo ajat sitten. Jyväskylään saivat vain 16 kpl kiintiöpakolaisia vaikka paikkoja oli 150.
    Näistä lehtijuista ei selviä meinataanko joka vuosi ottaa 30 uutta tulijaa entisten lisäksi, on syytä huomioda että kuntapaikkojen määrä ei kai lisäänny vuosittain, kun se 30 paikkaa on täytetty enempää ei voida ottaa. Tai voidaan mutta valtio ei maksa niitä alimitoitettuja korvauksia edes sitä kolmea vuotta…

    Vastaa
    1. marke

      Kysymys on mihin meillä on varaa.

      Korvaus aika on 3 vuotta kiintiöpakolaisilla se on 4 vuotta.
      Status pakolaisten ottamiselle vaihtelee jotkut ovat allokoineet sitä tietylle ryhmälle.Aikaisempi päätös Äänekoskella oli alaikäisten yksinsaapuneiden turvapaikkahakijoiden kuntapaikat.
      Maanantain valtuuston päätöksellä statusta ei ole.Asiaa ei tarkastella vuosittain, vaikka perheen yhdistäminen voi muuttaa tianteen tältäkin osin.Miten Äänekoski on varautunut siihen että oleskeluluvan saaneet hakevat perheenyhdistämistä.
      Tai jos kotouttaminen epäonnistuu nyt täällä olevat eivät kotiudu,työllisty.

      Äänekoskella on paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja erilaisia elämäntilatilanteista johtuvaa huono-osaisuutta, mihin ei ole pystytty vastamaan.

      Ihmettelen valtuuston halua lisätä tätä painetta.Ottaessaan vastaan pakolaisia on vastaanottavalla kunnalla oltava tarpeeksi resursseja
      järjestäkseen asiat. Kolmenvuoden tukijakson jälkeenkin.
      Kun kolmivuotinen tukijakso päättyy on kunta yksin maksajan osassa.

      Vastaa
      1. Otto Normalverbraucher

        Marke Tuominen kirjoittaa. ”Äänekoskella on paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja erilaisia elämäntilanteista johtuvaa huono-osaisuutta, mihin ei ole pystytty vastaamaan.”

        Mihin toimiin Äänekosken kaupungin tulisi ryhtyä tilanteen korjaamiseksi? Tähän kysymykseen haluaisin valtuutettujen (Penttinen, Tuikka, Tani ja Pullinen) antavan konkreettisen vastauksen.

        Vastaa