Tutkimusmatkalla Suomessa


16-vuotias kanadalainen Ashley vietti kuukauden keskellä Suomen historian lämpimintä kesää.

 

Ashley Jones istahtaa Äänekosken rantapuiston laiturille, riisuu kengät ja nauttii auringonpaisteesta

– Suomessa on paljon lämpimämpi kuin luulin, Ashley tunnustaa.

Nuori nainen saapui Suomeen kansainvälisen 4H-järjestön kautta. Nuoresta iästään huolimatta nainen on ehtinyt matkustaa useissa eri maissa, mutta pääsi ensimmäistä kertaa Suomeen.

– Olen 4H:n jäsen Kanadassa ja hain heti, kun kuulin tällaisesta mahdollisuudesta. Vanhempani olivat tukenani ja olisivat halunneet itse asiassa lähteä mukaan. Kavereiden mielestä oli mahtavaa, että sain lähteä reissuun yksin.

 

MATKAILU ON Ashleyn mielestä erittäin tärkeää ja kannustaa kaikkia, varsinkin nuoria, matkustamaan ja kokemaan muita kulttuureja.

– Matkustaminen avaa sinulle paljon uusia kulttuureja ja näkökulmia. On tärkeää, että ihminen tajuaa, että maailmassa on muutakin kuin oma kotimaa.

Ennen Äänekoskea Ashley asui Lappajärvellä perheessä, jossa oli myös hänen ikäisiään lapsia. Äänekoskella koti löytyi Konola-Mannisten perheestä, jossa ystävinä oli kolme pientä poikaa. Perheen äidin, Katjan kautta Ashley pääsi myös tutustumaan uuteen Metsä Groupin vierailukeskukseen.

– Vierailukeskus oli todella hieno! Minusta on hyvä, että tehtaalle pääsee tutustumaan, kun se on niin iso osa kaupunkia. Virtuaalilasit oli tosi kiva tapa tutustua koko puuteollisuuteen.

Ashley on nähnyt sijaisperheidensä kanssa paljon Suomea aina Rauman vanhasta kaupungista Itämeren lauttareitteihin. Ashley ihastui varsinkin suomalaiseen luontoon.

– Teillä on niin paljon puita ja joka paikassa on järviä. Itse asun Albertassa preerialla, joten tämä on ihan erilaista ja upeaa.

 

VAIKKA SUOMEN vierailu oli suhteellisen lyhyt, oli sijaisperhe vaikea hyvästellä ennen kotimatkaa.

–  Minusta tuntuu ihan kuin olisin perheenjäsen. Perhe on todella ihana ja poikien kanssa olemme uineet paljon ja se on ehkä ollut parasta koko reissulla. Haluan ehdottomasti tulla tänne takaisin, esimerkiksi neljän viiden vuoden päästä, Ashley suunnittelee.

Suomen kieli ei kanadalaisen suuhun ihan helpolla taivu eikä tartu, mutta muutamat sanat luonnistuvat.

– Kyllä, ei ja kiitos. Ja pojat sanoivat usein ”äiti” ja ”isä”, joten nekin opin. Minulle on todella vaikeaa tulkita Suomen kieltä, kun en erota sanoja toisistaan. Enkä myöskään tunnista teidän puheestanne oletteko iloisia vai vihaisia. Ensimmäisen sijaisperheen tytär kertoi minulle välillä ”Ei hätää, tämä on iloinen keskustelu”, kun olin ihan hukassa.

 

KUN ASHLEYLTÄ kysyy, mitä hän tulee ikävöimään Suomessa, on vastaus ehdottomasti ihmiset, mutta myös upea luonto, Rauman vanhan kaupungin kauneus ja uiminen ovat jääneet mieleen.

– Vien kotiin tuliaisiksi suklaata ja Muumimukin. Olen ymmärtänyt, että ne ovat perinteisiä tuliaisia Suomesta.

Lopuksi on pakko kysyä: Mikä on hassuinta meissä suomalaisissa?

– Teidän juomanne kahvin määrä! Se on ihan sekopäistä, että koko ajan juodaan kahvia näillä helteilläkin. Ja miksi ihmeessä teillä on niin paljon liikenneympyröitä? Ashley ihmettelee nauraen.

Vastaa