Väki vähenee – mitäs nyt, kaupunginjohtaja?


Onko vaakunamme muuttolintu kurki enteellinen – vai jopa kirous? Väki vähenee, pidot eivät tällä kertaa parane. Väestökato ei ole vain Äänekosken ongelma, samassa keikkuvassa veneessä kulkee Suomen lähes jokainen seutukunta.

Äänekosken väkiluku on nyt ennätysalhaalla. Maaginen 20 000 asukkaan raja alitettiin lähes tasan neljä vuotta sitten ja elokuussa asukasluku painui jo alle 19 000. 

 

Syyskuun lopussa meitä äänekoskelaisia oli 18 920. Kymmenen vuotta sitten,  kuntaliitoksen aikaan, asukkaita oli 20 325 – pudotusta 1 405. Kuuntelimme kaupunginjohtajan mietteitä aiheesta.

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo, että maailman megatrendit näkyvät jo koko Suomessa.

– Kaupungistuminen, se on olennainen trendi, joka vallitsee. Kasvukeskukset kasvavat ja keskuksien reunamilla olevat seutukaupungit menettävät asukkaita. Valtakunnassa harjoitettu politiikka on suurin syyllinen tähän kehitykseen, Tuononen sanoo.

Äänekoski on viime vuosina menettänyt julkishallinnon työpaikkoja.

– Valtion ja kuntayhtymien työpaikat on keskitetty Jyväskylään, ja niinpä me menetimme työpaikkojen lisäksi myös asukkaita. Tätä ilmiötä toivoisin valtionosuuksilla kompensoitavan, Tuononen huokaa.

Äänekoskella on käsissään kaksi isoa projektia: vetovoima sekä pitovoima ja näiden molempien tasapuolinen kohentaminen. Tuononen iloitsee jokaisesta uudesta asukkaasta, siinä missä jo olemassa olevistakin.

– Olennaista on saada asukkaat viihtymään täällä, mutta jokainen uusi asukas on meille plussaa, Tuononen laskee.

Tänä vuonna lähtömuutto on ollut vilkkaampaa kuin tulomuutto, vuoden alusta syyskuun loppuun Äänekoskelta muutti pois 646 henkilöä, kun tänne muutti 503 uutta asukasta. Kuntien välinen nettomuutto on miinusmerkkinen, miinus 143 asukasta. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että nettomuutto on yhdeksän henkeä paremmalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan.

– Kuusikymppisten ja tätä vanhempien paluumuuttajien ryhmä on suurin. He ovat meille hyviä veronmaksajia, mutta taas toisaalta terveyspalveluiden suurin käyttäjäryhmä, Tuononen laskee.

Tuononen peräänkuuluttaa omaa minikasvukeskusta. Sellaisena hän näkee Äänekosken tulevaisuudessa olevan, ja keskeiset tavoitteet tämän saavuttamiseksi on laadittu realistiseksi. Äänekosken väestön ikääntyminen on huolesta suurin. Vuoden alussa äänekoskelaisista yli neljännes oli yli 65-vuotiaita, kun taas alle 15-vuotiaiden osuus oli vain 16,4 prosenttia. Kuolleisuus lisääntyy, syntyvyys kääntyy laskuun, tämä on ongelmista suurin. Vuoden alusta äänekoskelaisia on kuollut 188 kun taas maailmaan tulon ensiparkaisuja on kuultu tasan sata kertaa. Miinusta 88 päätä. Näyttää vahvasti siltä, että seuraavan kymmenen vuoden aikana kuilu syntyvyyden ja kuolleisuuden välillä vain kasvaa. Hyvä arki asukkaalle -projekti tuli todella tarpeeseen.

– Tämän vuoksi Äänekoski pyrkii profiloitumaan lapsiperheille hyvänä kuntana. Meillä on tehty jo nyt upeita toimenpiteitä: kouluverkkoa on uudistettu ja uusia kouluja rakennetaan. Suolahteen on tulossa taas uusi päiväkoti ja hallihankkeet etenevät. Perin harmillista oli, kun keskustan kehittäminen tyssäsi vuosiksi valitusrumban vuoksi. Onneksi pääsemme nyt toteuttamaan suunnitelmia. Nyt on vain keskityttävä, että saamme vietyä  kunnialla kaikki hankkeemme maaliin saakka. Tulevaisuudessa toivon Äänekosken näyttävän viehättävältä minikasvukeskukselta, Tuononen sanoo.

Nelostien läheisyyden vetovoima on asia, joka Tuonosen mukaan pitäisi hyväksyä.

– Koivisto, Hietama, Honkola ja Äänekosken keskusta ovat alueita, joihin pitäisi panostaa, sillä ne ovat meidän vetovoimaisimmat alueet. Panostusta vaatiin myös uudisrakentaminen. Nykytrendi näyttää siltä, että asutaan mielellään kerrostalossa lähellä palveluita. Meiltä puuttuu hyviä keskustan vuokra-asuntoja, ja tähän on meidän panostettava.

Liikenneyhteydet ovat ratkaisevassa roolissa jatkossakin elinkeinojen kehittämisen ja vetovoimaisuuden näkökulmasta. Liikennemäärät ovat kasvaneet tieliikenteessä, ja Äänekoskella tämä näkyy lisääntyneenä ohikulkuliikenteenä sekä räjähdysmäisesti kasvaneena pendelöintinä.

– Pendelöinti helpottuu, kun Nelostien kunto paranee. Vielä kun saisimme  henkilöliikenteen palaamaan raiteille. Meidän pitää miettiä onko pendelöinti meille voitto vai tappio, uhka vai mahdollisuus, Tuononen pohtii.

Paikallisten yritysten kehittäminen ja kannattava kasvu luovat uusia työpaikkoja. Kaupunki on pyrkinyt tukemaan yritysten kasvua maankäytön suunnittelulla, infrastruktuurin rakentamisella, yritysneuvonnalla sekä hankinnoilla.

– Suuret odotukset ovat tietenkin biotuotetehtaan ympärille tuleviin työllistäviin yrityksiin. Itse tehdas ei ole vetovoimatekijä tuleville asukkaille: eihän kukaan halua asua tehtaan vieressä, Tuononen tokaisee.

Vastaa

  1. Muualta muuttanut

    Juna tuo tullessaan hyvät yhteydet Jyväskylään. Ja sieltä tänne. Koitetaan keksiä tänne palveluita, joita ei sieltä saa. Nähtävyyksiä. Opiskelumahdollisuuksia. Täällä on muutakin kuin lapsiperheitä. Tehdään tänne älykästä kaupunkia. Katsokaa mallia Kankaan alueesta jklssä. Tempauksia. Yritetään nostaa omien asukkaiden mielikuvaa vaikka hankkimalla kunnon nettiyhteydet, valokaapelia. Sillä ei ole väliä missä työn tekee jos on it-alalla. Tullaan rytinällä nykyaikaan, yritetään verohelpotuksin hankkia tänne isoja IT-alan toimijoita, kun kulkuyhteydet ja nettiyhteydet on hanskassa. Tehdään meille maailman paras terveydenhuolto. Asetetaan tavoitteet niin korkealle, että se kiskaisee meidät mukanaan.

    Vastaa
  2. Jorma Lilja

    Ihan liikaa oli hehkutusta tuon uuden tehtaan vetovoimasta ja työpaikkojen lisääjänä paikkakunnalle, vaikka tosiasiassa taisi lopullisten työpaikkojen määrä vain vähentyä. Kaikki lähikunnat ehkä Laukaata lukuun ottamatta on samoissa ongelmissa. Onko mietitty olisiko mahdollista ajaa jotain isompaa hanketta yhdessä näiden muiden kuntien kanssa ja myös mahdollisia matkailuvaihtoehtoja yhdistelemällä ja tehdä laadukasta tarjontaa. Kanavan viehätys on kadonnut, eikä sellaista laadukasta matkailukeskusta huvi mahdollisuuksineen ole lähelläkään. Yksi positiivinen asia on tuon moottoriurheilupaikan järjestyminen paikkakunnalle. Muita harrastuspaikkoja on melko runsaasti. Sitten on nuo aina vaan karsitut palvelut, posti, pankki, matkahuolto jne. vaikuttaa myös paljon kuinka paikkakunta elää ja voi!

    Vastaa
  3. Markku

    Täällä ei arvosteta pienyrityksiä.herrat hokee vain PIO PIO.isot tehtaat vapautetaan kaikista maksuista ja kusetetaan pieyrittäjiä

    Vastaa
  4. Muualta muuttanut

    Äänekoskella on hulppeat harrastusmahdollisuudet. Täällä on satsataan valtavia summia urheiluun ja urheilun harrastamiseen. Kyllä tosiasia on se, että täytyisi saada muuttamaan lapsiperheitä. Lapsiperheiden joustavat hoitojärjestelyt ja kuntalisä kotihoitoon ovat konkreettisia toimenpiteitä joilla voidaan kilpailla muutosta Äänekoskelle eikä Uuraisille. Ei ne hallit kiinnosta nuoria perheitä.

    Vastaa
  5. Pekune

    Valtakunnassa harjoitettu politiikka on suurin syyllinen tähän kehitykseen, Tuononen sanoo. Tuo nyt ei ainakaan ole viisas kommentti. Osatotuus se tietenkin on. Vähän sama asia kuin kuntaliitos vei palvelut Suolahdesta. Sekin on näin vain pieneltä osin. Jos kuntaliitosta ei olisi tehty vapaaehtoisesti, se olisi tullut pakon edestä. Ja palvelut olisivat heikentyneet kaikesta huolimatta. Ja niinhän palvelut ovat heikentyneet Äänekoskenkin taajamassa. Ei Lapissakaan ole asukkaille taajamia 9 km:n välimatkoin. Maailma muuttuu. Ihmiset siirtyvät pikkuhiljaa kohti isompia paikkakuntia. Ostokset tehdään jatkuvasti isommista marketeista. Kyläkauppojen viime vuodet ovat menossa. Eihän postejakaan kukaan enää kaipaa, kun kirjeitä eikä korttteja kukaan enää kirjoita. Ja silti palveluja saa, kuka vielä tarvitsee. Verkkokauppakin on eräs syy kauppakuolemiin. Mielestäni Äänekoski on liian lähellä Jyväskylää. Eikö sitä voisi siirtää esim. 50 km kauemmaksi? Siinä olisi ainakin eräs selittävä tekijä, miksi väki vähenee. Ylivieska on tästä hyvä esimerkki. Siellä väki lisääntyy huimaa vauhtia. Palvelut paranevat, koska isot kaupungit ovat riittävän kaukana.

    Vastaa