Vammaisneuvosto toivoo ääntänsä kuuluviin myös päätöksentekoon

Äänekosken vammaisneuvostossa on tehty töitä ja työ jatkuu yhä. Vammaisneuvoston tarkoitulksena on olla rakentamassa Äänekoskea entistä ehommaksi – sellaiseksi että kaupunki olisi esteetön joka suhteessa.

Vammaisneuvostossa on iso joukko kokemusasiantuntijoita, mukana on myös kaupunginhallituksen edustaja Tiina Liimatainen (sd), perusturvalautakunnan edustaja Marke Tuominen (ps). 

– Jokaisella vammaisryhmällä on omat tarpeensa ja oma osaaminen, mitä toinen ei voi edes huomata. Toinen ei voi tajuta toisen puutteita, eikä siitä voi syyttää ketään. Mutta aina voi kysyä neuvoa, vammaisneuvoston puheenjohtaja Maija Piitulainen sanoo. 

Viime kesänä Äänekoskella järjestetty esteettömyyskävely näytti siltä, että kaupungilla halutaan ottaa vammaiset huomioon aivan tosissaan. 

– Kävelyllä huomattiin, että pikku jutuilla voitaisi saada ihmiset tyytyväiseksi ja kulkeminen helpommaksi. Nyt on tehty kartoitus, mutta se ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään. Peräämme sen perään, emmekä anna sen hautautua mappiin. Teimme mitä pyydettiin, nyt odotamme tekoja, sillä tämä ei jää tähän, Piitulainen pamauttaa. 

– Vammaisten asiat ovat meidän kaikkien asioita, työtä on vielä tämän eteen tehtävä, Suvi Tikander tietää. 

Keskustelu kääntyy Äänekosken keskustan remonttiin, syksyllä valmistuneeseen pihakatuun. Vammaisneuvosto on yhtä mieltä siitä, ettei yhdenvertaisuus ole toteutunut ei suunnittelussa eikä siten toteutuksessakaan. 

– Tämä ei ollut hyvä ratkaisu ollenkaan. Näkövammaiset, jotka käyttävät opaskoiraa ovat vaikeuksissa, kun suojatien viivoitus on poistettu. Opaskoira ei tunnista pihakatua, ei sitä, että kadun voi ylittää mistä vaan, Tarja Pasanen pahoittelee. 

Mukulakivillä päällystetty kadunpätkä ei saa kiitosta invalidien edustaja, Jaakko Korhoseltakaan. 

– Rollaattorilla ja pyörätuolilla kulkeville mukulakivet estää kulkemisen, Korhonen harmittelee. 

Vammaisneuvosto toivoi edustusta kaupungin päätöksentekoon. Eilen kokoontunut kaupunginhallitus torppasi pääsyn ja puheoikeuden lautakuntien ja hallituksen kokouksiin. 

– Äänekoski on tässä suhteessa takapajula. Teen aiheesta valtuustoaloitteen, Marke Tuominen lupasi. 

Vammaisneuvostossa myönnetään, että paljon hyvääkin on jo tapahtunut.

– Meiltä pyydetään lausuntoja, se on hyvä juttu. Huonompi juttu on se, että asioiden käsittely on aivan tavattoman hidasta, Piitulainen sanoo. 

Tiedonkulkuun halutaan petrausta.

– Kun vain tietäisimme, mitä kulloinkin päätetään, voisimme toimia asiantuntija-apuna, Tikander vinkkaa. 

Äänekosken vammaisneuvosto suunnittelee sosiaali- ja terveysalan järjestöille, mutta mahdollisesti myös muille järjestöille suunnattua avointa kyselyä. Kyselyn ideana on tiedustella järjestöjen tietotarpeita sekä toiveita, järjestöjen välisen toiminnan kehittämiseksi. Kysely toteutetaan kevään aikana. Nyt on menossa kysymysten laadinta. Kyselyn vastauksia käytetään sekä yhteistyön virittämiseen ja kehittämiseen, että syksylle 2020 suunnatun järjestötapahtuman ohjelman suunnitteluun. 

– Seudulla on paljon toimivia ja puuhakkaita yhdistyksiä ja järjestöjä, mutta yhteistyössä on edelleen kehittämisen varaa. Siitäkin huolimatta, että usea kuntalainen kuuluu moneen järjestöön yhtä aikaa, vammaisneuvoston sihteeri Suvi Tikander kertoo.