Veikon museolle huluppeat toimitilat


Veikko Pellinen ja puoliso Tuija Rautiainen sekä kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Boman uutuuttaan hohtavan museoaitan rappusilla. Hieno tuli mutta tulkoot.

Talkoohenki elää Sumiaisten Rautionmäellä.

 

– On nämä kertakaikkiaan huluppeat tilat näille tavaroille. Kiitosta vaan kovasti Kyläyhdistyksen talkooporukalle ja muille hankkeeseen osallistuneille.

Veikko Pellinen myhäilee Rautionmäellä pihapiiriin nousseen suuren museoaitan hyllyille ja lattialle kootun moottorisahameren keskellä. Ympärillä parveilee kyläläilisiä ja vähän kauempaakin lokakuun puolivälin lauantaina museon avajaisiin saapuneita vieraita.

Konesahoja on yli kuusikymmentä, vanhimmat painavat useamman kymmentä kiloa, uusimmat ovat lähes moderneja, eli 1980 luvulta.

– Pääosa esineistä liitty vanhan ajan työntekoon ja jokapäiväiseen elämänmenoon maaseudulla. Omat ryhmänsä on metsätyölle, hevoshommille, maanviljelykselle ja karjataloudelle. Sitten on yksittäisempiä esineitä kuten vaikkapa uittoon ja kalastukseen liittyviä, Pellinen esittelee kahteen kerrokseen koottua näyttelyä.

– Ei nykynuoriso taida juurikaan tietää mitä nämä eri alojen työvälineet ovat, sen verran on maailma muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa, saatikka sotien jälkeisestä ajasta, hän pohdiskelee.

– Täällä voisi nyt vierailla vaikka koululaisryhmiä tutustumassa entisajan työntekoon. Kovassa oli leipä ja toimeentulo ennen tietokoneaikaa ja koneellistumista.

Sokeritopasta se alkoi

Pellinen kertoo keräilyharrastuksen alkaneen viitisentoista vuotta sitten, kun omistukseen osui sokeritoppalaatikko kaikkine varusteineen ja imeläkivineen.

– Siitä se innostus virisi ja sen jälkeen on kokoelma karttunut pikkuhiljaa. Osa on paikallista alkuperää, mutta paljon on löytynyt mielenkiintoista netinkin kautta, hän kertoo toiminnastaan.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja toteaa aitta-ajatuksen alkaneen itää, kun porukalla pohdiskeltiin parempaa ja toimivaa esillepanoa Veikon kokoelmille.

– Ensin aateltiin, että olisi tarvis ainakin latokatokselle. Sitten tuumittin, että saman tein syntyy kunnon seinätkin ja sitten tuli mukaan ikkunat ja sitten vinttikin. Hyvä että laajeni. Syntyi toimiva ratkaisu.

Boman tuumailee hyväntuulisena, että samalla höykällä saatiin kylälle lisää näkyvyttä ja vetovoimaa.

Antti Smolander laati ammattimiehenä piirustukset ja talkoissa hääri 6 – 7 ukkoa. Boman kertoo, että aitta tehtiin pelliselle omaksi. Ainoa toive oli, että tarvittaessa paikka on auki, vaikkapa silloin, kun kyläyhdistyksellä on tapahtumia aivan vieressä sijaitsevalla Köyhyydenkylällä.

– Pellisen osuudeksi tuli sokkeli ja ulkokaton pellit, muut tarpeet hommattiin talkoilla.

Veikko Pellinen arvelee, että museota joutaa kyllä esittelemään satunnaisemallekin kävijälle, kunhan vain ottaa yhteyttä ja on sopivaa saumaa muilta kiireiltä.


Veikko Pellisellä on pihapiirin kotimuseossa Sumiaisten Rautionmäellä yli 60 vanhan ajan moottorisahaa.

 

Vastaa