Äänekoskella viikonloppuna vieraillut Euroopan parlamentin tuorein ja pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä valoi uskoa henkilöliikenteen palauttamisesta raiteille välille Jyväskylä-Äänekoski.
Ennen kesäkuussa alkanutta europarlamentaarikon pestiä Mirja Vehkaperä ennätti toimi 11 vuotta keskustan kansanedustajana. Liikenne ja infra-aisoihin eduskunnassa perehtynyt Vehkaperä kertoo näiden olevan myös iso asia Euroopan parlamentissakin.
– Pyrin vaikuttamaan Suomen isojen pääväylien, niin rata- kuin tiepuolella saataisiin verkkojen Eurooppa rahastosta rahoitusta ensi kauden isoihin hankkeisiin, jotka tarokoittaa Nelostietä, päärataa ja isojen satamien kunnostamista ja kehittämistä.
Vehkaperä sanoo, että henkilöliikenne raiteille välille Jyväskylä-Äänekoski olisi syytä palauttaa.
Hänen mukaansa radan sähköistämisestä saatua hyötyä ei nyt hyödynnetä tarpeeksi.
– Tarve olisi valtava tälle ja tämän kehittämiselle. Raideliikenne toisi todella paljon hyvää niin tavaroiden kuin ihmisten liikkuvuuden kannalta. Isossa kuvassa seuraavaan rahoituskehykseen niin Suomen kuin Euroopan päässä halutaan vähähiiliseen, ilmastoystävällisen liikkumismuodon panostamiseen. Ratkaisu on silloin raideliikenne, ja siihen tullaan satsaamaan käyttämällä tähän enemmän kansallisia ja EU-varoja. Pidän tarpeellisena, että Äänekosken ratahanketta pidetään isossa huudossa ja tapetilla. Olen varma, että tähän palataan vielä uudestaan, Vehkaperä lupaa.
Meppi on seurannut tarkasti julkisuudessa käytyä keskustelua vanhustenhuollostamme.
– Olemme aivan perimmäisten kysymysten äärellä nyt. Puhumme lähellä olevista asioista: lapsista, vanhuksista ja vammaisista, ja minkä arvoista hoivaa ja hoitoa me annamme niille ihmisille jotka itse eivät ole asioista päättämässä. En tykkää siitä, ilmapiiristä, että poliitikot ja puolueet lähtevät syyttelemään toinen toisiaan, kun pitäisi nähdä metsä puilta. Ei ole yhtä lääkettä tai ratkaisua. Resurssit ja raha on yksi, mutta niin on myös lainsäädäntö ja valvonta sekä ihmisen sydän toiselle.
EU:ssa arvokysymykset näkyvät, vaikka sosiaali- ja terveyspuoli sekä koulutus ovat kansallisessa päätöksenteoissa.
– Ja niin pitää ollakin. Mietimme pystymmekö Euroopassa tarjoamaan samanlaista järjestelmää kaikille esimerkiksi vanhempain vapaissa, lopputulos on, että ei pystytä. Meillä on niin erilaiset yhteiskunnat ja järjestelmät. Sosiaalinen pilari on olemassa, jossa ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin katsotaan tarkasti, millaisia palveluita ihmiset oikeasti saa.
