Äänekosken terveyskeskuksen henkilökunnasta koostuva teatteriseurue Lahjattomat laittoi nimensä mukaisesti riman alas ja kynnyksen matalaksi. On hatunnoston paikka: innostuksella ja heittäytymisellä, omien ennakkoluulojensa romukoppaan heittämisellä ja rajoja rikkomalla saadaan hyvää aikaan – ja paljon!
Idea työpaikan näytelmäkerhosta kyti osastonhoitaja Jaana Hirvijoki-Piispasen mielessä pitkään. Edellisessä työyhteisössä oli näyttelemisen makuun jo päästy, joten ajatus jalostui Äänekosken terveyskeskukseen. Mukana lauantaina ensi-iltansa saavassa Reijo Honkosen kirjoittamassa Mummonmökki -näytelmässä on näyttelijöitä ja avustajia terveyskeskussairaalan osastolta, hammashoitolasta, neuvolasta, kotisairaanhoidosta, fysioterapiasta ja kiinteistöhoidosta.
– Tämä projekti on enemmän kuin tekijöidensä summa, ohjaajana toimiva ja idean äiti Jaana Piispanen-Hirvijoki huokaa.
Vuorosanoja on päntätty jo syksystä saakka. Terveyskeskuksen kokoushuoneesta päästiin Hietaman nuorisoseuran näyttämölle huhtikuussa. Ensi-illan kynnyksellä on päästy kokeilemaan valoja ja muita näyttämön hienouksia. Täsypitkän näytelmän ottaminen ohjelmaan on kunnioitettavan kunnianhimoinen asia.
– Tekemisessä on päällä melkoinen flow. Meistä kaikista on mukavaa, kun terveyskeskus saa tällaista julkisuutta. Yleensä kun saamme lukea vain siitä, kuinka jonot kangertelevat. Projekti on jo nyt osoittanut sen, kuinka hyvää tykytoimintaa tällainen yhdessä tekeminen on. Olemme saaneet kannustavaa palautetta koko työyhteisöltä, ja ainakin minusta näyttää siltä, että esityksiä odotetaan jo innolla. Ammattiyhdistyksemme ovat lähteneet tukemaan tekemistämme, ja tarjoavat kaikille jäsenilleen pääsyn esityksiin, Jaana iloitsee.
Tapahtuma on odottava myös kulisseissa. Toisten suorituksia ei olla lyttäämässä vaan järeää kannustusta on havaittavissa. Jos taidoissa on puutteita se korvataan innolla.
– Kymmenestä roolissa olevasta on vain pari ollut ennen näyttämöllä. Itselleni myös kokemus ohjaajana on laatuaan ensimmäinen. Jokainen lähti mukaan omista lähtökohdistaan. Joukossa on kolmivuorotyöläisiä, joten suurin osa harjoituksista on menty vajaalla miehistöllä. Olen saanut laittaa merkille, että ryhmä on hitsautunut tiiviiksi ja itseohjautuvaksi. Olen antanut jokaiselle vapaat kädet tehdä roolistaan oman näköisen, Jaana kertoo.
Mummonmökki valikoitui näytelmäksi luonnostaan. Jaana kysyi Suomen Näytelmäkirjailijain liitosta tekstejä luettavaksi.
– Ensin oli kysyttävä, saako tällaiset amatöörit tarttua ammattilaisten teksteihin. Vastaus oli että tottakai ja mielellään. Tutustuin lähemmin kuuteen näytelmään, ja Mummonmökki tuntui osuvan tajuntaan.
Äänekoskelaislähtöisen Reijo Honkosen kirjoittama mehevä kansankomedia on kertomus ahneesta perikunnasta, joka juonittelee itselleen somaa mummon mökkiä, ja pontevasta hieman alkoholisoituneesta mummosta, jota ei niin vain jymäytetä.
– Tarinassa on elementtejä juuri nyt pinnalla olevista asioista. Se, että juoni kulkee terveydenhuollon kiemuroissa on meille myös plussaa, Jaana nauraa.
Lavastus ja puvustus on työryhmä Lahjattomien omaa käsialaa. Niin on moni muukin juttu.
Eräs repliikki kuuluu: ”Tässä kunnassa on kaikki mahdollista”. Se pitää paikkaansa täällä Äänekoskella, ainakin kun katsoo tällaista hyvää tekemisen meininkiä!
Kun toimittaja kysyy, onko seuraava näytelmä jo valmiiksi katsottuna, kuuluu lavasteista useammasta suusta:
– Tämä ei jää tähän!
Kirjailija Reijo Honkonen: Mummonmökki syntyi mustikkametsässä
Luovan työn luonteeseen kuuluu, että ajatus lentää parhaiten silloin kun tekee jotain ihan muuta. Edessä vilkkuva kursori ei lähde laukalle pinnistelemällä ja puhisemalla. Mummonmökki-näytelmä on tästä hyvä esimerkki. Idea pyörähti käyntiin mustikkametsässä. Olin ajanut taas yhden kerran hiekkateitä salaisille mustikkamailleni. Matkan varrella olin nähnyt useita nyökällään olevia autiotöllejä. Mustikkaa oli hyvin, keli oli mainio. Putosin mättäälle polvilleni ja flow-tilaan. Päässä sikisi ajatus pohtia autiotöllin tarinaa. Kehittelin tarinaa kolmen kesän aikana, mutta aina ja vain mustikkametsässä. En kirjoittanut ylös riviäkään. Muina vuodenaikoina unohdin koko jutun. Kolmannen kesän jälkeen ryhdyin työhön. Kursori lähti heti laukalle. Kokopitkän näytelmän kirjoittamiseen ei mennyt kuukauttakaan.
Kirjailijan näkökulmasta Mummonmökki sijoittuu tuotannon jokamiesluokkaan. Se on konstailematon kesäteatterinäytelmä, jonka tarkoituksena on viihdyttää katsojaa. Se nojaa oletukseen, että kesäteatteriin tullaan rentoutumaan ja tapaamaan tuttuja. Väliaikakahvi on tärkeä osa tapahtumaa. Jos haluaa julistaa naama vakavana maailmantuskaa ja maailmanloppua, kannattaa valita toinen foorumi.
Mutta ei kesäteatterinkaan tarvitse olla heppoista huttua. Mukaan voi ujuttaa niin yhteiskuntakritiikkiä kuin viiltävää ajankuvaakin. Mummonmökissä pienen paikkakunnan terveyskeskus kamppailee lääkäripulan kanssa. Aikuiset lapset ovat unohtaneet äitinsä vuodeosastolle. Äiti juolahtaa mieleen vasta kun rahapula iskee ja lapset keksivät, että äidin kodin voisi myydä. Mutta äitipä ei ota kuollakseen.
Mummonmökki on supisuomalaisen kansankomedian ja brittiläisen mustan huumorin epäpyhä liitto. Sitä on esitetty viiden vuoden aikana kesäisin eri puolilla Suomea. Mielessäni läikähti iloisesti, kun sain tiedon, että se on löytänyt tiensä myös kotikonnuilleni. Vaikka asialla on terveyskeskuksen teatteriryhmä, rohkenen saatella heidät ensi-iltaan teatterin puolelta tutun käytännön mukaan: Break your legs!
Reijo Honkonen, kirjailija
Ensi-ilta la 8.6. klo 17
Hietaman Nuorisoseurantalo
muut esitykset:
su 9.6. klo 15.00
la 15.6. klo 17.00
su 16.6. klo 15.00
