ÄKS

Yhdeksän MIKSI-kysymystä Liimattalan tuulivoimahankkeesta – 45 kuntalaista haluaa vastauksia kuntapäättäjiltä

13.03.2021 11:00

Äänekosken kaupunginhallitus on ottanut aikalisän Liimattalan tuulivoimalan kaavoitushankkeeseen, jotta jokainen poliittinen ryhmä voi perehtyä asiaan ja punnita plussia ja miinuksia. Kaikkien hallituksen ja valtuuston jäsenten onkin nyt syytä kysyä kysymyksiä, jotka alkavat sanalla MIKSI? Tässä malliksi yhdeksän kysymystä, joista on hyvä aloittaa:

  1. Miksi niin monet ulkomaiset tuulivoimayhtiöt ovat rynnistäneet Suomeen pystyttämään tuulivoimaloita?
  2. Miksi saksalainen tuulivoimayhtiö Energiequelle haluaa rakentaa tuulivoimala-alueen juuri Liimattalaan? 
  3. Miksi tällä yhtiöllä on tusinan verran vastaavia hankkeita eri puolella Suomea?
  4. Miksi ulkomaalaiset tuulivoimayhtiöt perustavat Suomeen pienen muutaman hengen yhtiön?
  5. Miksi Energiequelle haluaa rakentaa nimenomaan yhdeksän tuulimyllyä? 
  6. Miksi Energiequelle yhtiötä on epäilty lahjusten antamisesta muiden vastaavien hankkeiden yhteydessä (asiaa käsitelty mm. YLEn MOT-ohjelmassa)?
  7. Miksi näin toimiva yhtiö olisi Äänekoskelle ihanteellinen yhteistyökumppani?
  8. Miksi Saksassa on terveydenhuollossa jo oma diagnoosi tuulivoimaloiden haitoista aiheutuville sairauksille?
  9. Miksi tuulivoimaloiden lähialueilla kiinteistöjen arvot alenevat?

Vastauksia löytyy helposti, kun lähtee niitä etsimään. Niitä kannattaa pohtia huolellisesti. Tässä vain muutama vastaus esimerkiksi:

  1. Suomessa tuulivoimaloita koskevat ohjeet ja säännöt ovat vanhentuneita tai niitä ei vielä ole. Tällaisessa ympäristössä on helpompi toimia kuin esimerkiksi Saksassa, jossa on jo vuosikymmenten kokemus tuulivoimaloista ja niiden haitat tunnetaan hyvin. Siksipä yksistään Saksassa on reilut 1100 tuulivoimaloiden rakentamista vastustavaa yhdistystä. Saksassa tuulivoiman rakentaminen on kalliimpaa, koska siellä on kiristetty vaatimuksia, joten on rakennettava parempia ja turvallisempia ratkaisuja. Lisäksi Suomessa rakennusluvan saa helpommin ja nopeammin. Aika on rahaa, joten siksi tuulivoimayhtiöillä on kiire, ennen kuin Suomen lait kiristyvät Saksan tasolle.
  2. Tuulivoimayhtiöt tavoittelevat omaa etuaan ja mahdollisimman taloudellista ratkaisua etsiessään maa-alueita tuulivoimaloitaan varten. Mikäli alueella on sähköverkko valmiina, kuten Liimattalassa, niin sellaiseen paikkaan yhtiön on halvempi rakentaa. Liimattalassa houkuttelee myös mäkinen maasto, jolloin jättikorkeat tuulimyllyt voidaan rakentaa yhä ylemmäs (josta ne tosin näkyvät myös yhä kauemmas). Muuten ympäröivä alue, asukkaista puhumattakaan ei heitä kiinnosta ja asukkaille aiheutuvia haittoja vähätellään. 
  3. Monilla tuulivoimayhtiöillä on useita hankkeita yhtäaikaa menossa, siinä toivossa, että joku niistä onnistuu. Tuulivoimayhtiöt tietävät kyllä, että yhä useampi hanke kaatuu kunnanhallituksissa (kuten Huittisissa 15.2.2021, huittinen.fi/hallinto/paatoksenteko ja Evijärvellä yle.fi/uutiset/3-11760814) tai viimeistään valtuustoissa (esim. Ilmajoella 7.12.2020, seinajokinen.fi/ilmajoella-valtuusto-kaatoi-tuulivoimakaavan). Kun tuulivoimayhtiöllä on monta rautaa tulessa, niin on paremmat mahdollisuudet saada joku onnistumaan. Ja kun käytetään konsulttiyrityksen tekemiä vakiovastauksia joka paikassa, niin ei tarvitse tehdä jokaiselle omaa.
  4. Moni ulkomainen tuulivoimayhtiö perustaa Suomeen pienen yhtiön. Jos se menee konkurssiin, niin se ei vaikuta emoyhtiöön mitenkään. Näin kävi esimerkiksi Kemiönsaarella, kun toinen saksalainen tuulivoimayhtiö ei saanut lupia tuulivoimaloille. Suomeen perustettu yhtiö pistettiin välittömästi konkurssiin ja velkojat jäivät nuolemaan näppejään (https://abounderrattelser.fi/egentliga-finlands-energi-har-gatt-i-konkurs-oklart-hur-det-gar-med-kimitoons-bygglovspengar/).
  5. Suomessa ei tarvitse YVA eli ympäristön vaikutusten arviointia, mikäli tuulivoimaloita rakentaa yhdeksän kappaletta tai vähemmän. Joten siinäkin tuulivoimayhtiö säästää huomattavan paljon rahaa ja aikaa, kun voi sivuuttaa tiettyjä ympäristöasioita. Liimattalassa YVA olisi ottanut paremmin huomioon pohjavesialueen ja vedenpumppaamon, josta alueen kiinteistöt saavat puhtaan vetensä. Nyt on suuri vaara, että pohjavesi samentuu tai pilaantuu, mutta siitä Energiequelle ei tunnu olevan lainkaan huolissaan. Äänekosken päättäjien sen sijaan tulisi olla tästä hyvinkin  huolissaan, koska veden toimittaminen alueelle on kaupungin vastuulla. Kaikilla on oikeus puhtaaseen veteen. Lisäksi Ympäristönsuojelulaki kieltää sekä maaperän että pohjaveden pilaamisen tai vaarantamisen (YSL 16§ ja 17§).
  6. Energiequelle on käyttänyt aikaisemmissa hankkeissaan hyvin kyseenalaisia keinoja ja toiminut ns. harmaalla alueella. Se ja sen lobbarit ovat joillakin paikkakunnilla mm. soitelleet yksittäisille kaupunginhallituksen jäsenille, esitelleet projektiaan eri valtuustoryhmille erikseen ja tehneet muita toimia, jotka eivät istu avoimeen hallintokulttuuriin. Esimerkiksi Kalajoella Energiequelle on myös tarjonnut kyläyhdistyksille ns. kehitysrahaa, jota yhdistysten puheenjohtajat ovat pitäneet lahjontana. Yhtä tuulivoimahanketta kohti tämä ”avustussumma” on saattanut nousta jopa miljoonaan euroon. Laki yksiselitteisesti kieltää virkamiesten, kansanedustajien ja myöskin yritysten välisen lahjonnan. Kyläyhdistyksiä ei lasketa päättäjiksi, joten rahan tarjoaminen niille ei ole rikos. Mutta onko se eettisesti oikein?
    (https://yle.fi/uutiset/3-9924667)
  7. Äänekosken päättäjien on syytä varmistua, ettei Energiequelle ole toiminut samoin myös Äänekoskella. Ja kannattaa myös miettiä, onko tällä tavalla toimiva yritys eettisesti ja moraalisesti hyvä ja ihanteellinen yhteistyökumppani?
  8. Osa ihmisistä leimaa tuulivoimaloista sairastuneet tai niistä oireita saaneet luulosairaiksi ja vähintäänkin puolihulluiksi. Saksan terveydenhuolto on kuitenkin ottanut käyttöön oman diagnoosikoodin tuulivoiman haitoista kärsiville, joten onko koko Saksan terveydenhuolto luulosairaita?  Kokemus on paras opettaja; mitä pitempi kokemus, sen opettavampaa. Saksassa tuulivoiman haitoista on kärsitty jo kymmeniä vuosia. Suomessakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan 2,5 kilometrin säteellä tuulivoimaloista asuvista 15% oireilee ja näistä kolmanneksen oireeet ovat vakavia. Esimerkiksi suomalainen VTT:n tutkija tekniikan tohtori Panu Maijala ei itse asuisi perheineen kahden kilometrin päässä tuulivoimaloista. Myös Suomessa on ihmisiä, jotka ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan tuulivoimaloiden lähistöltä terveydellisistä syistä ja joutuneet sen takia taloudelliseen ahdinkoon, kun eivät saa taloaan myydyksi. Tätä samaa emme tahdo Äänekoskelle. 
  9. Energiequelle väittää, että tuulivoimaloiden läheisyydellä ei olisi vaikutusta kiinteistöjen myyntihintoihin, ainakaan alentavasti. Mutta on hyvä muistaa, että jos kiinteistö ei mene lainkaan kaupaksi, niin se ei koskaan päädy myyntitilastoihin. Mutta kyllä sen arvo on laskenut, jos ei sitä kukaan halua ostaa, edes puoli-ilmaiseksi. Ihmiset eivät arvosta teollisuusalueen läheisyyttä eikä se ole asumisviihtyvyyttä lisäävä tekijä, varsinkaan maaseudun rauhassa, vaan päinvastoin. Ihmiset eivät yksinkertaisesti halua asua tuulimyllyjen ”alla”. 

Arvoisa äänekoskelainen päättäjä ja kunnallisvaaliehdokas:

montako plussaa eli suurta etua Äänekosken kaupungille ja sen asukkaille löysit tästä tekstistä? Me emme löytäneet yhtään.

Satu Lamberg
Juhani Lamberg
Raili Rauhala
Janne Junikka
Linda Lamberg
Jaana Raivio
Karita Tammela
Tuula Junkkari
Erkki Aimonen
Riitta Paananen
Markku Paananen
Kirsi Vekki
Jarmo Vekki
Sami Kalliokoski
Santtu Kalliokoski
Elina Siltanen
Hannu Kerminen
Terttu Rantanen
Marko Jokihalme
Nina Välimäki
Jari Halttunen
Sanna Lohtaja
Jukka Lohtaja
Ira Viikari
Matti Liimatainen
Elena Suomela
Tanja Rämä
Teemu Rämä
Satu Vainiontaus
Reetta Korjonen
Henna Salminen
Pirjo Purola-Heiskanen
Timo Heiskanen
Mira Siitonen
Veli-Pekka Siitonen
Jon-Erik Vakoniemi
Mikko Leppänen
Miika Manninen
Tapio Porrassalmi
Anna Mankisenmaa
Elisa Juntunen
Pinja Heiskanen
Timi Heiskanen
Suvi Rautava

Vastaa käyttäjälle Jarmo AhoPeruuta vastaus

  1. Jarmo Aho sanoo:

    Erittäin hyvä ja silmiäavaava kirjoitus.

  2. Satu Lamberg sanoo:

    Lähetin tämän mielipidekirjoituksen koko ryhmän puolesta myös kaikille nykyisille kaupunginvaltuutetuille sähköpostitse, heidän @aanekoski.fi osoitteeseensa.( Mikäli ei ole tullut perille,niin kannattaa varmuuden vuoksi tarkistaa roskapostit-kansio).

    Muutamalta valtuutetulta olemme jo saaneet paluupostissa kiitokset mielenkiintoisesta kirjoituksesta ja asian esille nostamisesta. Joten ryhmämme kiittää heitä vastauksista ja ennen kaikkea reagoimisesta kuntalaisten viestiin.

    Kaupunginhallitus sen sijaan on pysynyt vaiti tästä voimala-asiasta koko ajan, mikä hämmästyttää asukkaita. Kaupunginhallituksella on mahdollisuus pysäyttää tämä hanke ja päättää olla viemättä sitä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Sitä odotellessa!

    Kaikkien allekirjoittaneiden puolesta, Satu

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy