Jyväskylässä järjestettiin Vasemmistoliiton kesäkokous, ja kolme valtakunnanpolitiikassa vaikuttavaa ennättivät myös Äänekoskelle. Tehdasvierailulle Valtralle ja Metsä Boardille saapuivat Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, toinen varapuheenjohtaja Sari Moisanen sekä puoluesihteeri Marko Varajärvi.
Vierailun kärkiasiaksi nousi logistiikka, ja hyvä oli asian noustakin kärkeen! Liikenneministeri Marja Kyllöselle lähti painavia terveisiä Äänekoskelta. Nelostie olisi jo syytä saada nytkähtämään eteenpäin ja VR:n hallintoneuvostossa istuvalle Pekoselle tuli käynnistä runsaasti kättä pidempää.
Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi antoi napakan katsauksen.
– Valtra oli teollisuuden veturi 1990-luvulla. Omistajana oli monta kotimaista vaihtoehtoa. Nyt olemme amerikkalaisen Agco Corporationin omistuksessa. Yhtiö on yksi maailman johtavista maatalouskoneiden valmistajista. Suomiomistuksessa oli se miinus, että investointeja tehtiin kitsaalla kädellä, ja nyt Suolahden Valtraan investoidaan hengästyttävällä vauhdilla. Pelkästään yhden traktorin mallin tuoteinvestointiin menee 30 miljoonaa euroa.
Rautjärvi teki tiettäväksi, että Valtran pitää pysyä kilpailukykyisenä, jotta investointeihin tarvittavia euroja tippuu.
– Yhtiö on iso. Meidän ei auta laittaa karvahattulähetystöä pääkallopaikalle, jos jotain tarvitsemme. Tällä hetkellä kuljetuskustannukset ja logistiikka mietityttää. Meiltä lähtee traktoreita vain 15 prosenttia kotimaahan ja loput vientiin.
Marko Varajärvi pohti josko Suomeen rantautuvista superrekoista saadaan vastaus pohdintaan.
– En osaa sanoa tuohon vielä mitään. Tehtaille tuodaan komponentteja ja tavaraa kumipyörillä, mutta valmiit traktorit lähtevät tehtaaltamme kiskoja myöten.
Nelostie on kuuma, ja Valtran ohi kulkeva 69-tie on eittämättä koetuksella rekkaliikenteen vuoksi.
– VR:n hinnat alkavat ovat jo sitä luokkaa, että traktoreidenkin kuljetuskin pitää kohta siirtää pyörille. Asiakkaan näkökulmasta on ihan sama, saako hän tilaamansa tuotteen maitokärryllä vai taksilla, Rautjärvi muistuttaa ja jatkaa muistuttamista, että nelostien tulppa Jyväskylän ja Äänekosken välillä maksaa. Muutamilla minuuteillakin kun on oma kustannusvaikutuksensa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Tiusanen komppaa Rautjärveä.
– Nelostie on tulppa! Tie pitää saada kuntoon jotta liikenne ja vienti vetäisi.
Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen muistelee, kuinka nelostie on ollut tapetilla ”jo ainakin 30 vuotta”.
– Selvityksiä on tehty. Meillä on metsäteollisuutta ja muuta raskasta teollisuutta, joten nelostien parannus olisi riskitön sijoitus kun kansallinen kilpailukyky paranisi tien korjauksen myötä.
Sari Moisanen on yhtä mieltä.
– Nelostiehen olisi syytä saada rahaa elvytyspakettiin.
Javanainen muistuttaa, että Äänekoski hävisi Kemille biodieseltehtaan tontista juuri logistiikan vuoksi. Moisanen on hiukan toista mieltä.
– Minä olen Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja tiedän, että meidän eduksemme laskettiin meri.
Kari Kiiskinen muistuttaa poliitikoille, että yhteenlaskettuna kaikki tämä, summaksi saadaan työpaikkojen säilyminen.
– Ei kannata keksiä uutta uutuuden vuoksi, vaan nyt pitäisi tukea elinkelpoisia yrityksiä.
Ajat muuttuvat. 1970-luvulla käytiin keskustelua siitä, pitäisikö vienti lopettaa kannattamattomana.
– Silloin ei kukaan olisi uskonut, että valtaosa Suolahdessa valmistetuista traktoreista viedään Ranskaan.
Koska tehdashallin linjastolle on Rautjärven mukaan lapioitu monta miljoonaa euroa kesäseisokin aikaan, toki käytiin tehdaskierroksella. Vasemmistoliiton kolmikko oli hyvin tyytyväinen käyntiin.
– Liikenneministeri Kyllönen saa käynnistämme raportin ja viemme terveisenne perille, lupasivat Pekonen, Moisanen ja Varajärvi.
Matka jatkui Metsä Boardille. Delegaatiota vastassa oli tehtaanjohtaja Jouko Wacklinin lisäksi toimihenkilöstön luottamusmies Pasi Peuranen.
– Olemme liiton taholta kiinnostuneita, kun saamme valtakunnan päättäjien kanssa vaihtaa ajatuksiamme.
Tehtaalla valmistuu kartonkia 240 000 tonnia vuodessa. Top-laatua, josta iso osa menee vientiin.
– VR on nostanut hintojaan 30 prosenttia ja on hinnoitellut itsensä pihalle. Meiltä matkaa tavara kumipyörien päällä, joten nelostien paranemisen suhteen paineet lisääntyvät. Raskaat rekat raskaine paperirullineen ovat tiellä riski, Wacklin kertoo ja palauttaa poliitikkojen mieleen Konginkankaan turman.
Rekkojen saantikin on jo pulmallista, tai jos on rekkoja niin kuski puuttuu. Hankalampi juttu jos paperia pitää viedä kuntarajan ulkopuolelle.
Metsä Boardin jättimäisen paperikoneen äärellä tulee miettineeksi työturvallisuutta ja mitä kaikkia riskejä työhön liittyy.
– Meillä on tänään 308 peräkkäinen päivä ilman työtapaturmia. Olemme luoneet edellytyksiä työturvallisuuden parantamiseksi ja olemme vaikuttaneet asenteisiin sekä lisätty suojavälineitä, Peuranen kertoo.
Poliitikot ovat tiedosta vaikuttuneita. Myös muuta innovatiivista on tehtaalla menossa.
– Veimme juuri 8000 tonnia kuitulietettä Äänemäen laskettelukeskukseen. Sen avulla on saatu mäen profiilia parannetuksi ja pituutta lisää.
Kun kerran paperitehtaalla ollaan, niin paperista puhutaan.
– Viekää sellaisia terveisiä sinne Arkadianmäelle, että olemme Suomessa jälkijunassa. Missään muualla Euroopassa ei käytetä muovipusseja niin paljon kuin täällä meillä. Lakimuutosta kaivataan myös tähän epäkohtaan.
Kolmikko lupasi viedä terveiset perille.
