Eläinsuojelurikoksesta epäilty yli 50-vuotias äänekoskelaisnainen vältti syytteen, vaikka hänen omistuksessaan ollut koira oli jätetty kaksi kertaa päiväkausiksi ilman hoitoa.
Erikoista tapauksessa oli se, että rikos oli selvästi tapahtunut. Toinen mahdollinen syyllinen, viitasaarelaismies, ehti kuolla ennen kuin rikostutkinta saatiin loppuun.
Teot aiheuttivat koiralle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kihlakunnansyyttäjä katsoi kuitenkin, ettei näyttö riittänyt siihen, että naista olisi voinut syyttää.
Rottweiler-rotuinen uroskoira oli jätetty kahdesti yksin Viitasaarella olleeseen asuntoon heinäkuussa 2012. Asunto oli viitasaarelaisen miehen.
Ensimmäisellä kerralla poliisi löysi koiran ulkoa 3,5-metriseen naruun kiinnitettynä. Naru oli kiinni kuistilla olleessa penkissä. Koiralla ei ollut ruokaa eikä vettä, ja se oli repinyt pihassa olleen roskapussin ja levittänyt roskat.
Poliisi ei tavoittanut asunnon haltijaa, mutta toimitti koiran miehen tuttavan luo.
Vain viisi päivää myöhemmin poliisin piti mennä pelastamaan koira asunnon sisältä. Koira oli kiinnitetty hihnalla keittiön hellantankoon. Koira oli ulostanut ja pissannut lattialle.
Poliisi epäili naista rikoksesta koiran omistajana. Nainen kuitenkin väitti antaneensa koiran viitasaarelaismiehen hoitoon muutamaa kuukautta ennen tapahtumia.
Miehen mielipidettä asiasta ei ehditty kuulla, sillä hän kuoli pian tapahtumien jälkeen. Syyttäjä katsoi, että naisen tarina saattoi pitää paikkansa, sillä koira löytyi molemmilla kerroilla juuri miehen luota.
Toisaalta nainen oli ainakin jälkimmäisellä kerralla ollut tietoinen koiran kohtalosta, sillä hän oli paikalla miehen asunnolla, kun koira sinne jätettiin. Nainen lähti tuolloin miehen kanssa Äänekoskelle. Myös ensimmäisellä kerralla mies oli poliisin oletuksen mukaan naisen asunnolla Äänekoskella.
Naisen mukaan mies oli toisella kerralla kertonut jättäneensä koiralle ruokaa ja vettä sisälle. Kun mies ei kolmen päivän aikana palannut Viitasaarelle, nainen ilmoitti asiasta eläinsuojeluviranomaisille.
Naisen viranomaisille tekemä ilmoitus puhui syyttömyyden puolesta. Kihlakunnansyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen toukokuussa.
Surullista. Mutta onko merkitystä iällä tässä tapauksessa tai muutoinkaan? Alle viiskymppiset voivat toimia samoin. Piäisikö näihin ”uutisiin” laittaa täsmällinen ikä: 30 v, 35 v, 72 v, 53 v, olisko sillä jotain lisäarvoa uutisen kannalta?
Kiitos palautteesta, Hilkka! On totta, että iällä ei sikäli ole merkitystä monessakaan rikoksessa. Muutamiin tuoreisiin uutisiimme viitaten voisi varmaan todeta, että ainakin teoriassa myös vanhempi ihminen voisi ajella mopon keula pystyssä Cittarin parkkihallissa… Saman rangaistuksen siitäkin varmasti saisi, oli ikä mikä tahansa.
Tarkoituksemme ei ole syyllistää yli 50-vuotiaita. Eikä naisia (voisimmehan poistaa uutisista myös sukupuolet ja puhua vain henkilöistä).
Toisaalta ihan pienimmissä rikosjutuissa emme välttämättä halua kertoa tarkkaa ikää, jotta henkilöllisyys ei paljastuisi ainakaan laajemmalle piirille. Tämän suurempaa julkista rangaistusta vastaaja ei aina ansaitse…
Rajanveto on aina vähän vaikeaa. Mutta jonkunlainen profilointi on mielestämme hyväksi, jotta uutisiamme laajemminkin seuraavat lukijat voisivat muodostaa kokonaiskuvan siitä, mitä Äänekoskella tapahtuu. Kuten esimerkiksi siitä, että erilaisiin rikoksiin/rikkomuksiin syyllistyy hyvin monenlaista porukkaa.
Tuolla alempana on nuoli, ja teksti ”vastaa”, mutta en siihen saanut kenttää kirjoittamista varten. Uutiset saavat värikkyyttä, että kerrotaan ikä ja sukupuoli. Esim. liikenneonnettomuuksia uutisoidaan hyvin näkyvästi, jon aiheuttaja on ikääntynty henkilö. Jos 20-30 v kaahaa ja vastuuttomalla ajotavallaan aiheuttaa kuolemia ja loukkaantumisia, niin ei uutisissa mainita koskaan, että tämä oli vähän kypsymätön (stetosteriiniarvot liian korkeat), liian nuori vastuulliseen liikennekäyttäytmiseen.
Tämä ÄXÄ on ihan hyvä lehti.