Heikkilän talon piano tuotiin aikanaan Sipisen kauppiasperheen iloksi. Nyt se seisoo kunniapaikalla Piilolanniemessä tehtaan klubilla.
Vanha taffelipiano on kiertänyt Airi Rytsölän, tyttönimeltään Sipisen, suvussa kolmella vuosisadalla ympäri Suomea. Kesäkuussa 2015 Rytsölä lahjoitti historiallisen arvosoittimen takaisin omille synnyinsijoilleen Äänekoskelle, Metsä Boardin omistuksessa olevalle klubitalolle.
Pianon hankki Rytsölän isoisä ja Äänekosken ensimmäinen kauppias David Sipinen. Soittimen taustahistoriaa selvittänyt Timo Enäkoski arvelee, että saksalais- tai itävaltalaisvalmisteinen piano saatettiin tuoda Pietarista tai Viipurista Piilolanniemeen joskus 1870-luvulla.
— David Sipinen oli matkannut usein Pietariin jo asuessaan Puumalassa. Venäjän suuret kaupungit tarjosivat runsaasti kulttuurivaikutteita. On mahdollista, että hoveissa soitetut suuret pianot tekivät niin ison vaikutuksen, että Sipinen tarrasi tarjoukseen kauppamatkalla. Tai ehkä piano saatiin Heikkilään perintönä, Enäkoski arvuuttelee vaihtoehtoja.
Vaikka soittimen tarkka tarina on jäänyt unholaan, on kuitenkin varmaa, että piano on ikänsä puolesta Äänekosken vanhin.
Tuohon aikaan pianoja ei vielä seudulla tunnettu edes pappiloissa ja todennäköisesti se on ollut ensimmäisiä vastaavanlaisia soittimia Keski-Suomen talonisännillä.
— Hieman myöhemmin pianot löytyivät kansallisen kulttuuriheräämisen myötä sitten jo Äänekosken muistakin suurimmista taloista, esimerkiksi naapurista mahtimies Kalle Piilosen salista. Nuo muut vanhemmat pianot ovat tosin hävinneet historian aikana jonnekin ja tämä Sipisten soitin alkuperäisellä koneistollaan lienee siis ainoa laatuaan Äänekoskella.
Airi Rytsölän isä Selim Sipinen lapsineen valokuvassa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kuva: Airi Rytsölän kotialbumi
SIPISTEN ja paikallisen metsäteollisuuden tiet ristesivät useaan otteeseen.
David Sipinen saapui Äänekoskelle tukkipomona. Piilolanniemen Heikkilän tilan isäntä hänestä tuli naituaan Äänekosken teollisuutta synnyttäneen Kalle Piilosen vanhemman sisaren Johannan. Paikkakunnan ensimmäisen kaupan Sipinen perusti Piilolanniemen kärkeen vuonna 1875.
Heikkilän tilan omistukseen kuului laajasti ympäröivää maata ja vesistöjä, kuten muun muassa osa koskea, josta Heikkilän talon väki teki 416 markan kaupat tehtaiden kanssa. Sipisten Selim-poika oli vaatinut koskeen ikuisen kalastusoikeuden, minkä selvittely johti vielä myöhemminkin kiistaan Metsäliiton Selluloosan toimitusjohtaja Wolter Westerholmin kanssa.
— Joskus 30-luvulla Sipisten veljeksiltä kiellettiin kalastaminen koskesta. Airi Rytsölä muisteli harmissaan tuota tapausta edelleen näin vuosikymmeniä myöhemmin, Enäkoski kertaa Rytsölän kanssa käymiään keskusteluja.
Vanhat kalastuskahnaukset muistuivat mieleen, kun lahjoitettu piano sijoitettiin Metsä Boardin klubirakennuksen Wolterin saliin. Sittemmin piano löysi uuden tilan paraatipaikalta rakennuksen aulasta.
Heikkilän taloon aikanaan tuodun pianon valmistajan nimi, H. M. Koch, löytyy soittimesta mutta siihen hänen taustatietonsa ovat jääneetkin. Kuva: Timo Enäkoski
Helsingissä asuva Airi Rytsölä lahjoitti pianon takaisin kotiseudulleen Äänekoskelle 95-vuotissyntymäpäivänsä alla vuonna 2015. Kuva: Timo Enäkoski
SIPISEN suvun matkassa Pohjanmaan ja Turun kautta Helsinkiin kulkeutunut vanha piano on arvokas muutenkin kuin vain ikänsä puolesta.
— Tutkiessani pianon taustoja olin yhteydessä Lontooseen vanhoja pianoja arvioivaan Piano History Centeriin. Sieltä vastattiin, että tällä tavalla ulkonevat koskettimet tekevät soittimesta harvinaisuuden eivätkä he olleet tavanneet kuin yhden vastaavanlaisesti rakennetun mutta pienemmän pianon, Timo Enäkoski kertoo.
Pianon tekijän nimi H. M. Koch on kirjailtu pianon kanteen, mutta nimi ei ole vielä paljastanut lisätietoja soittimen taustoista. Pianon sisällä oleva saksankielinen kirjoituskaiverrus sen sijaan viittaa soittimen todennäköisen ensivirityksen tapahtuneen vuonna 1848. Myös yksi seuraava toimenpide on merkitty ylös sisäkanteen: ”viritetty 18.2.99”.
Nykyisin Helsingissä asuvan 96-vuotias Airi Rytsölän muistoissa isoisän pianolla säestettiin monia lauluja 1920-luvun Heikkilän talossa. Nyt talo on historiaa mutta soitin löysi arvoisensa paikan niin ikään Piilolanniemen kärkeen vuonna 1964 rakennetusta entisestä tehtaan johtajan asunnosta, joka 70-luvulla muutettiin vierasklubiksi.
— Valitettavasti kuljetuksen yhteydessä pianon jalat jouduttiin sahaamaan irti, sillä joku oli aikoinaan liimannut ne kiinni paikoilleen. Kului kolmisen kuukautta, että paikallinen puuseppä sai luotua uudestaan alkuperäistä vastaavat kierteet, Enäkoski paljastaa pianon kotiinpaluumatkasta.
Ehdotuksen pianon sijoittamisesta tehtaan klubille teki Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys.
Pianon nykyinen paikka sijaitsee vain noin neljänsadan metrin päässä vanhasta Heikkilän talosta. Vielä hetki sitten lähistöllä kulki myös kaupunkia rakentaneen suvun kunniaksi nimetty Sipisenkatu, joka tosin poistettiin käytöstä aivan äskettäin.
Äänekosken ensimmäisen (kartonki)tehtaan ja vesivoimalaitoksen rakentaminen käynnistyi alkuvuonna 1897. Nyt tasan 120 vuotta myöhemmin samoille seuduille, virran toiselle puolelle, valmistuu Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi, Metsä Groupin rakentama biotuotetehdas.
Merkkivuoden kunniaksi ÄKS kertoo mielenkiintoisimpia tarinoita kaupungin metsäteollisuuden historian havinasta — ja ehkä vähän sen vierestäkin.
