Konneveden historiallisilla kalastuskoskilla on onnistuttu kohentamaan erittäin uhanlaista järvitaimenkantaa merkittävästi.
Konneveden kunnan omistama Kellankosken Voima Oy:lle on myönnetty taimenen elinolojen parantamiseksi tehdystä työstä Villi Taimen Pro –status. Menestyksekkäällä elvytystyöllä ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus alueen kalastusmatkailulle.
Järvitaimen on uhanalainen laji saman tapaan kuin saimaannorppa. Konnevedellä taimenkanaa on kohennettu parantamalla lajin kutuolosuhteita erityisesti neljällä ylimmällä koskella eli Siikakoskella, Karinkoskella, Taikinaisella ja Kellankoskella. Noille Rautalammin reitin koskille on lisätty sorapaikkoja kutua varten ja kivikkoa poikasille. Hyvät tulokset on taattu sillä, että istutuksissa on painotettu pienpoikasistutuksia pyyntikokoisen kalan sijaan.
Konnevettä pidetään Suomen parhaana villin taimenen kalastuskohteena napapiirin eteläpuolella. Kosket ja kalapaikat ovat laajoja, leveitä, matalia ja hyvin saavutettavia. Sen huomasi aikanaan myös presidentti Urho Kekkonen, joka päiväkirjamerkintöjensä mukaan sai koskilta 1960 – 70-luvuilla kymmeniä, jopa 70 – 80 taimenen päiväsaaliita. Kalastajat kertovat paikkakunnalla tänäkin päivänä samankokoisista saaliista noilta ajoilta.
Konneveden kunta osti viisi vuotta sitten yksityisomistuksessa olleen seitsemän kosken reitin. Kuuden miljoonan euron investointi oli Konnevedelle iso, mutta on maksamassa itsensä reilusti takaisin. Kaupan yhteydessä kunta linjasi, että kalastuksen on jatkossa tapahduttava uhanalaisen järvitaimenen ehdoilla, ja samalla käynnistettiin Kellankoski Voima Oy:n kautta laaja yhteistyö tutkijoiden ja kalastajien kanssa koskien kalastustoiminnan kehittämiseksi. Uudet kalastussäännöt koskilla ovat mahdollisimman vähän kalakantaa kuormittavia. Lisäksi koskikohteissa on lisätty kalastuksenvalvontaa, jotta salakalastuksen aiheuttamat vahingot saadaan minimiin.
–Elämme täällä villitaimenen ehdoilla, Kellankosken Voima Oy:n toimitusjohtaja Saija Kommers tiivistää, ja korostaa, että jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota pienen koskivoimalan sähköntuotantoon.
–Kaikin keinoin tulee varmistaa, että myös sähköntuotannossa on otettu kaikki keinot käyttöön, jotta se ei vaikuttaisi negatiivisesti hyvin elpyneeseen taimenkantaan, Kommers pohtii.
Voimayhtiö hallinnoi kalastuslupien myyntiä koskiin, minkä vuoksi uhanalaisen kalakannan hoito on Kommersin mukaan elintärkeää paitsi yhtiölle myös koko kunnan matkailun kannalta.
Konnevedellä kunnan päätöstä hankkia kosket omistukseensa taimenkannan elvyttäminen mielessään pidetään merkittävänä ympäristö- ja kansallistekona, joka hakee vertaistaan ainakin pienten kuntien joukossa. Hanke on jo avannut uusia mahdollisuuksia yrittäjille ja muille toimijoille.
Matkailuyrittäjä, Konneveden Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Kari Leppänen muistelee koskien olleen hänen lapsuudessaan hyvin suljettu alue paikkakuntalaisille. Tänään on toisin, jolloin Leppänen vaimonsa Mari Olkolan kanssa toimii yrittäjänä paikallisessa hotellissa, ravintolassa ja kuulun Siikakosken rannalla tapahtumajärjestäjänä. Villi Taimen Pro-diplomin luovutustilaisuudessa olikin luontevasti tarjolla lähiruokaa paikallisilta tuottajilta Olkolan laittamana.
Liimattalan Isojokea on tarkoitus myös kunnostaa , tosin verottajan ennakkoverolapujen ja avustusten nihkeyden vuoksi saattaa jäädä torsoksi koko hanke