Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, Riku Nieminen kävi Suolahden kansantalolla. Häntä vastaanottomassa oli täysi salillinen sekä notkuva lounaspöytä. Kunhan koululaiset pulpeteistaan ennättivät piti hän heille improvisaatioharjoituksia sekä paikalle tulleille konsertin.
Riku Niemisen kampanjapäällikkö on suolahtelaissyntyinen Tiia Silvennoinen (os, Lehtonen). Hän luotsasi kampanjaa jo Niemisen ensimmäisissä vaaleissa, vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa.
– Sanoin Rikulle, että sitten on edes vasemmistolainen, jos ei käy Suolahden kansantalolla, tai ylipäätään Suolahdessa, Tiia Silvennoinen naurahtaa.
– Nyt kun olen täällä, niin nytkö minusta tuli sitten oikea vasemmistolainen. Näillä arvoilla ja asenteilla on helposti laitavasemmistolainen, sellaiseksi minua on yritetty leimata. Se on minusta lähinnä huvittavaa, Riku Nieminen sanoo.
Lohisoppa maistuu. Nieminen kertoo käyneensä monella kansantalolla.
– Yhteinen piirre niissä on se, että talot ovat komeita ja paikkana hienoja. Kulttuurintekijänä sydäntä lämmittää yhteisö ja yhteisöllisyys, jotka lähtevät paikasta minne tullaan. Täällä tuntuu olevan hyvä meininki, Nieminen kiittelee.
Riku Nieminen on tuttu valkokankaalta sekä telkkarista. Nyt hän kiertää vaalikenttiä ja tekee itseään tutuksi politiikan tekijänä. Miksi vasemmistoliitto?
– Omat arvot ja puolueohjelma mätsäsivät. Mun sydän ja järki ovat vasemmistolaislogiikkainen, koska tulen suhteellisen vaatimattomista oloista ja olen tarvinnut lapsuudessa ja nuoruudessa yhteiskunnan tukijärjestelmiä. Olen niiden asioiden puolestapuhuja ja haluan, että kaikki pidetään osallisena olivat he mistä tahansa lähtökohdista ja se resonoi minussa, Riku Nieminen sanoi.
Niminen sanoo kuinka puoluepolitiikkaan ja puoluepoliittiseen vaikuttamiseen lähteminen tapahtui myöhäisellä iällä, kun kärjistynyt kielenkäyttö alkoi tökkiä.
– Haluan, että kuunnellaan aidosti ja että haetaan yhdessä ratkaisuja merkittäviin ja isoihin kohtalonkysymyksiin. Nyt tuntuu että kauna ja tahallinen väärinymmärrys ja faktojen sekoittaminen lisääntyy poliittisia keskusteluja kuunnellessa, Nieminen harmittelee.
Yksi iso tekijä politiikkaan mukaan lähtemiseen oli koronan kulttuurikentälle tuoma epäoikeudenmukaisuus ja Ukrainan kriisi herättivät toimintaan.
– Minulla on pienet lapset ja haluaisin, että maailma olisi turvallisempi ja parempi paikka elää. Haluan ulosmitata mun tunnettuutta puoluepoliittisesti hyvän asian puolesta, Nieminen lisää.
Hän sanoo, kuinka kulttuurin pitäisi olla itsestäänselvyys jokaisella puolueella jotta kulttuuriin kasvaminen ja kulttuurikasvatus olisi saavutettavaa, eikä pelkästään omilla rahoilla saavutettavaa.
– Ihan lapsesta lähtien pitäisi antaa mahdollisuus kasvaa kulttuuriin. Se on yksi ihmisen osa, Nieminen sanoo ja jatkaa kuinka liikunnan avulla tulee tietoiseksi mihin kehollaan kykenee ja taas kulttuurin myötä lisääntyy ymmärrys mihin mielen avulla kykenee.
– Tästä on myös tilastollista dataa. Kulttuuri on demokratiatyötä parhaimmillaan. Kulttuurin parissa työskentelevät tai kulttuurin harrastavat ihmiset ovat usein yhteydessä yhteiskuntaan ja mahdollisesti sitä kautta yhteydessä kriittiseen yhteiskunta-ajatteluun. Samalla pystytään näkemään isoja kokonaisuuksia ja empatiseeraamaan toisia ja toisenlaisia ihmisiä. Sivistys kasvaa kulttuurityön mukana.
Nieminen sanoo lähteneensä mukaan eurovaaleihin ”suurilla teemoilla”.
– Eksistentiaalinen kysymys on, että kuinka me pidetään tämä planeettamme elinkelpoisena. On käsillä valtava joukkosukupuutto, ilmasto kuumenee, koralliriutat tuhoutuu ja jäätiköt sulaa. Ihmiset joutuvat muuttamaan massoittain, kun maata ei voida enää viljellä. Ihmisiä kuolee kuumuuteen ja Euroopan manner on nopeiten lämpiävä tällä hetkellä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu liittyy myös geopolitiikkaan ja meidän energiapolitiikkaamme.
Hän sanoo kuinka ylikulutus ja ilmastokriisin ratkaisut liittyvät kaikkeen: lämmitykseen, joukko-, rahti- ja lentoliikenteen kehitykseen.
– Se liittyy rakentamiseen, mitä me syödään ja miten me vaateteaan itsemme. Euroopan unionilla on vahvat mahdollisuudet reguloida. Näkisin, että vahva Eurooppa on elinehto myös suomalaiselle elinkeinoelämälle. Maailma muuttuu ja ihmisten kulutustottumukset ja käyttäytyminen muuttuu ja tässä menossa pitää olla myös poliittiset päättäjät ja järjestelmät mukana.
Jos Nieminen pääsisi ratkaisemaan EU:ssa olevaa epäkohtaa, se olisi finanssipolitiikka.
– Meillä on yhteinen raha, euro, mutta meillä ei ole yhteistä talouspolitiikkaa. Näiden kahden asian epäsuhta ja kohtaamattomuus aiheuttaa etenkin Suomessa tällä hetkellä elinkustannusten ja korkotason nousua ja tämä näkyy yksityiselle lainanhoitajallekin, Niminen harmittelee.
