Keski-Suomessa oli toukokuun lopussa 16 694 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 721 (11,5 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Työttömistä työnhakijoista oli toukokuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 877, joka on 100 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli 796, joka on 91 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Nostoja toukokuun työllisyystilanteesta
- Työttömien määrä nousi, lomautettujen määrä laski ja lyhennettyä työviikkoa tekeviä oli enemmän kuin vuosi sitten.
- Pitkäaikaistyöttömiä oli 1 043 enemmän kuin vuosi sitten.
- Palveluissa olevia oli 1 034 vähemmän kuin vuosi sitten.
- Uusia avoimia työpaikkoja oli 837 vähemmän kuin vuosi sitten.
Koko Keski-Suomen alueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,2 %. Osuus oli maan toiseksi korkein Pohjois-Karjalan jälkeen. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kolmessa kunnassa. Suhteellisesti eniten laskua tapahtui Luhangassa (-26,5 %). Suhteellisesti eniten työttömiä työnhakijoita oli Saarijärvellä (15,0 %) ja vähiten Toivakassa (8,4 %). Jyväskylän työttömyysaste oli 14,1 %, joka on Lahden jälkeen toiseksi huonoin suurten kaupunkien joukossa.
Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien määrä nousi edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna käytännössä kahdeksassa ammattiryhmässä. Eniten työttömyys kasvoi johtajien keskuudessa (79,5 %). Työttömien määrä väheni kahdessa ammattiryhmässä, eniten maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden keskuudessa (-4,3 %). Suhdanneindikaattorina pidetyssä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät -ammattiryhmässä työttömyys nousi 10,7 %.
Keski-Suomessa oli uusia avoimia työpaikkoja toukokuun aikana 956, joka on 837 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan toukokuussa oli avoinna 2 539 työpaikkaa eli 1 968 vähemmän kuin vuosi sitten.
Nuorisotyöttömyys maakunnan haasteena
Nuorisotyöttömyys on ollut Keski-Suomessa pitkään maan keskiarvoa korkeammalla tasolla monestakin eri syystä. Yhtenä syynä on Keski-Suomen pitkään jatkunut, koko maata korkeampi kokonaistyöttömyyden taso, joka luonnollisesti näkyy kaikissa ikäryhmissä. Toinen syy on Jyväskylän vetovoimaisuus opiskelijakaupunkina – Jyväskylään tullaan opiskelemaan toiselle asteelle ja erityisesti korkea-asteelle. Iso määrä opiskelijoita tekee osa-aikatöitä opintojensa ohella, mikä vähentää työttömille tarjolla olevien avointen työpaikkojen määrää. Lisäksi Keski-Suomessa on niin sanottua periytyvää työttömyyttä, koska työttömyyden taso on ollut pitkään korkealla.
– Periytyvä työttömyys ilmiönä tarkoittaa sitä, että perheessä on ikään kuin totuttu vanhempien työttömyyteen. Lapset ja nuoret eivät näe vanhempiensa käyvän työssä, jolloin ei välttämättä omaksuta työssä käymisen elämäntapaa, toteaa yksikön päällikkö Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Pitkäkestoinen ja korkea työttömyyden taso on väistämättä vaikuttanut negatiivisesti Keski-Suomen kuntien talouteen. Esimerkiksi nuorten tarvitsemia mielenterveys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluja ei ole voitu tarjota riittävästi. Tämä on lisännyt nuorten riskiä pitkäaikaistyöttömyyteen tai jopa vaaraa jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Koko maassa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alle 25-vuotiaiden työvoiman määrästä oli tämän vuoden toukokuussa 14,1 % ja Keski-Suomessa 19,1 %. Kymmenen viime vuoden aikana alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut Keski-Suomessa koko maan työttömyysastetta noin 5–6 % korkeammalla tasolla. Tämän ikäryhmän työttömyysaste oli em. 10 vuoden tarkastelujaksolla korkeimmillaan vuonna 2015, jolloin se oli Keski-Suomessa 23,5 %.
– Jos työttömyys kasvaa tänä vuonna ennakoidulla tavalla, vuoden 2015 korkea työttömyysaste saattaa pahimmillaan jopa ylittyä. Vaikeassa taloustilanteessa nuorten työttömyys yleensä kasvaa nopeammin kuin muiden ikäryhmien työttömyys, Pudas kertoo.
Työvoiman ylitarjontaa kaikilla aloilla
Keski-Suomessa on työvoiman ylitarjontaa käytännössä kaikilla aloilla. Vähiten työvoiman ylitarjontaa on sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla. Myös majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluiden aloilla ylitarjontaa on muita aloja hieman vähemmän. Varsinaista työvoimapulaa ei Keski-Suomessa tällä hetkellä ole. Myöskään merkittäviä kohtaanto-ongelmia ei ole millään toimialalla. Koko maassa ja myös Keski-Suomessa työvoiman ylitarjonta on suurinta prosessiteollisuuden ja -tuotannon alalla sekä liiketoiminnassa ja hallinnossa.
Keski-Suomessa on ollut alkuvuoden 2025 aikana (24.6.2025 mennessä) eniten muutosneuvotteluja teollisuudessa (25 muutosneuvottelua), hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (21 muutosneuvottelua), terveys- ja sosiaalipalveluissa (11 muutosneuvottelua) sekä rakennusalalla (8 muutosneuvottelua). Yhteensä muutosneuvotteluja on ollut 102.
Työllisyystilanne kohenee ennusteiden mukaan ensi vuonna
Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan jatkavan kasvuaan Keski-Suomessa kuluvan vuoden ajan, ja työttömyys alkaa vähentyä vasta alkuvuonna 2026. Tilanne on samanlainen koko Suomessa. Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous kääntyy nyt kasvuun, ja kasvu onkin jo osin alkanut. Talouskasvu on kuitenkin niin pientä, että se ei paranna työttömyyttä lyhyellä aikavälillä.
Suomen Yrittäjien mukaan teollisuuden tuotanto on jo hieman kasvanut vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Kasvua on ollut eniten sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastohuollon toimialoilla. Uusien tilausten määrä on kasvanut eniten paperiteollisuudessa ja laskenut eniten kemianteollisuudessa.
