Kuntavaalien ehdokashakemusten jättöaika päättyi 4. toukokuuta. Mukana on iso joukko uusia kasvoja sekä kokeneita kuntavaikuttajia. 13. kesäkuuta tiedetään, ketkä ovat ne 43, jotka hoitavat kuntalaisten asioita seuraavan neljän vuoden ajan.
Määräaikaan mennessä toimitettiin keskusvaalilautakunnalle toimitettiin seitsemän puolueen ehdokashakemukset, joiden yhteenlaskettu ehdokasmäärä on 124 ehdokasta. Lukumäärä on suurempi kuin maaliskuussa 2021 ennen kuntavaalien siirtoa jätetyissä ehdokashakemuksissa, joissa ehdokkaita oli yhteensä 118.
Ehdokasmäärä on nyt lähes sama kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa, jolloin ehdokkaita oli kaikkiaan 126.
Sosialidemokraatit lähtevät tavoittelemaan suurimpana puolueena valtuustopaikkoja suurimmalla listalla, 27 ehdokkaan voimin. Viime vaaleissa oli listalla kolme nimeä enemmän. Suurimpana puolueena on demareilla kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikka ja Kari Kiiskinen on istunut hallituksen piikkipaikalla jo reilun kymmenen vuoden ajan. Seppo Ruotsalainen tutkailee listaa tyytyväisenä.
– Totta kai lähdemme siitä, että puolue pysyy valtuustosalin suurimpana. Tavoitteena oli saada 30 nimen lista, mutta olen tyytyväinen tähänkin tulokseen. Listalta jäi pois konkareita, mutta saimme tilalle uutta, nuorempaa kaartia, jotka osaavat katsoa politiikkaa ja päätöksentekoa uusin silmin. Listalla on henkilöitä eri aloita, joten kuvaisin ehdokaslistaamme hyvin laveaksi, Ruotsalainen sanoo.
Toiseksi suurimmalla listalla, 25 ehdokasta, ilmoittautui perussuomalaiset. Puolue lähes tuplasi ehdokasmääränsä, sillä neljä vuotta sitten ehdolle asettui 14 ehdokasta. Lista on kokenut melkoisen muodonmuutoksen, sillä edellisistä vaaleista tuttuja nimiä löytyy vain seitsemän. Neljän vuoden takaisesta perussuomalaisista löytyy keskustan listalta Jari Halttunen ja taas keskustasta perussuomalaisiin loikkasi Eero Amunet. Kristillisdemokraattien listalle lähti Minna Kuusjärvi kun taas kristillisdemokraattien listalta perussuomalaisten kelkkaan lähti Marja Kolari. Kuluvalla valtuustokaudella on perussuomalaisia valtuutettuja ollut neljä.
Puheenjohtaja Lauri Lax ei hämmästele listan laajuutta.
– Tiesin, että onnistumme ehdokashankinnassa, sillä olemme tuplanneet jäsenmäärämme parissa vuodessa. Itse olen joukkuepelaaja, ja tiedän, että yksin ei pärjää. Listaltamme löytyy niin ruohonjuuritason porukkaa kuin työnjohtajaakin. Ikähaitarikin on suuri, nuorimman ja vanhimman ehdokkaan ikäero on 54 vuotta. Monipuolisen porukan voimalla lähdetään tavoittelemaan kymmentä valtuustopaikkaa, Lax sanoo.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa oli vasemmistoliitolla 31 ehdokasta ja nyt kuntavaalikentille lähdetään 25 nimen listalla. Edellisissä vaaleissa sai vasemmistoliitto Äänekoskella vaalivoittaja -tittelin, vaikka valtakunnan tasolla ei puolue Äänekosken tavoin pärjännytkään. Vasemmistoliitto nosti valtuutettujen määrän seitsemästä kymmeneen ja nousi samalla valtuustosalimme toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja täten sai kantaakseen valtuuston puheenjohtajan nuijaa. Samalla Äänekosken valtuuston pääväri muuttui punaiseksi, kun demareiden ja vasemmiston valtuutettujen pääluku nousi 22:een.
Matti Virtanen sanoo vasemmistoliiton tavoittelevan suurimman puolueen paikkaa.
– Tavoitteena oli saada suurempi lista, mutta selvästi koronalla oli vaikutusta ehdokasrekrytoinnin suhteen. Saimme listalle hyviä uusia nimiä, jotka edustavat kuntalaisia laidasta laitaan. Valtuuston puheenjohtaja Eila Nurmen jättäytyminen pois politiikasta on luonnollisesti meille iso menetys, Virtanen sanoo,
Keskusta Äänekosken kunnallisjärjestö nimesi 22 kuntavaaliehdokasta. Edellisissä vaaleissa keskustan listalla ehdokkaita oli 28. Keskustan pakka on uudistunut jo ennen vaaleja, sillä pitkäaikaiset valtuutetut, Seppo Hänninen, Risto Kumpu ja Matti Tiusanen eivät enää lähteneet ehdolle. Keskustalla on Äänekosken valtuustossa kahdeksan paikkaa.
– Toivottavasti meillä on tulevalla kaudella vielä enemmän valtuutettuja, Henna Penttinen sanoo.
Keskustan ehdokaslistaa katsoessaan Penttinen huomaa, että ehdokkaiden keski-ikä on nuorentunut.
– Meillä on tavallisia ihmisiä edustavia ehdokkaita laajasti koko kunnan alueelta, Penttinen kiteyttää.
Kokoomuksen lista paisui kahdella ehdokkaalla ja lähtee tavoittelemaan valtuustopaikkoja täyden tusinan ehdokkaan voimin. Kokoomus uudisti listaansa sillä mukana on peräti kuusi uutta ehdokasta. Nykyvaltuustossa kokoomuksella on kolme paikkaa.
Vaalipäällikkö Irene Aaltonen kiittelee ehdolle lähteneitä.
– Jokainen on tärkeä. Meillä on monipuolinen listan, jossa nuorin on 18-vuotias ja vanhin 73. Uskon, että tällä joukkueella on mahdollista lähteä tulevaan valtuustokauteen viidellä edustajalla, Aaltonen ennustaa.
Äänekosken Vihreät on mukana kuntavaaleissa pienimmällä listalla, neljän ehdokkaan voimin. Edellisissä vaaleissa myös vihreät kruunattiin vaalivoittajaksi, kun vihreitä edustajia istuvassa valtuustossa on kolme. Edellisissä vaaleissa kuuden hengen listalta meni läpi puolet ehdolle asettuneista vihreistä. Vuoden 2012 vaaleissa vihreiden listalla oli kymmenen nimeä.
– Meillä on pieni mutta hyvä hyvä lista. Olen siihen hyvin tyytyväinen, sanoo Kimmo Tuikka.
Tuikka kertoo olevansa vielä tyytyväisempi, jos vihreät saa säilytettyä kolme paikkaansa.
– Nyt nähdään kohdistuvatko äänet puolueelle vai henkilöityvätkö ne, Tuikka pohtii.
Myös Suomen Kristillisdemokraatit kasvattivat listaansa kahdella ehdokkaalla. Valtuuston pienintä puoluetta edustavassa ryhmässä on kaksi jäsentä. Nyt lähdetään havittelemaan kolmea paikkaa yhdeksän nimen listalla.
16 vuotta kuntapolitiikassa mukana ollut Piia Flink-Liimatainen lähtee luottavaisin mielin luotsaamaan ehdokkaita kohti vaaleja.
– Meillä on monipuoliset, osaavat ehdokkaat, joilta löytyy kokemusta ja näkemystä. He ovat henkilöitä, jotka ovat perillä kuntalaisten perusarjesta, Flink-Liimatainen sanoo.
20.5. ilmestyneessä printtiäksässä kerroimme, että mukana on Jouko Kaijalainen valitsijayhdistyksen nimissä. Keskusvaalilautakunta ei kuitenkaan hyväksynyt Kaijalaisen ehdokashakemusta.
Ennakkoäänestys 26.5. – 8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021
