1. Pian saadaan 3D-tulosteena pizzaakin.
2. Yleinen asevelvollisuus voidaan lakkauttaa.
3. Lukiouudistuksen ehdotusten kanssa ei voida mennä eteenpäin.
4. Terroriuhka leviää Suomeenkin. Globaali maailma on tällainen.
5. Valtionosuusuudistuksen rahoilla saavat Guggenheiminsa pääkaupunkiseudulle.
Viisi sitaattia, viisi kansanedustajaa: Teuvo Hakkarainen (ps., Viitasaari), Anne Kalmari (kesk., Kivijärvi), Tuula Peltonen (sd., Jämsä), Eila Tiainen (vas., Jyväskylä) vai Sinuhe Wallnheimo (kok., Jyväskylä)? Arvata saa, kuka sanoi mitäkin Äänekosken lukion vanhassa salissa torstaina!
Kyseessä oli Kansanedustajat kouluissa -teemaviikon paneelikeskustelu. Abiturientti Jaakko Markkasen hiillostukseen ilmoittautui peräti puolet Keski-Suomen arkadianmäkeläisistä.
Anne Kalmari, Eila Tiainen, Teuvo Hakkarainen, Sinuhe Wallinheimo ja Tuula Peltonen mahdollisesti viimeisessä tilaisuudessa, joka nykyisen sisäilmavaurioista kärsivän lukion vanhassa salissa pidettiin.
KOLMESTA TEEMASTA kiinnostavimmaksi – ainakin lukiolaisten näkökulmasta – osoittautui vääntö lukiouudistuksesta. Pitäisikö valinnaisuutta laajentaa vai ei?
Comme ci, comme ça, sano ranskalainen. Räväkimmän kannanoton valinnaisuuden puolesta lausui Wallinheimo.
– Lukion ekaluokkalaisella pitää olla kyvyt ymmärtää, mikä hänelle on parasta.
Vastaan kivahtivat Kalmari ja oman kommenttinsa heittänyt opinto-ohjaaja Irja Sorri.
– 20 vuotta työtä tehneenä tiedän, ettei tuo ole todellisuutta, Sorri tiivisti.
KALMARI KYSYI lukiolaisilta käsiäänestyksellä, kuinka monella lukiolaisella on ylipäätään tuleva ammatti jo tiedossa. Noin joka neljäs käsi nousi.
Wallinheimo ottikin hieman takapakkia.
– Pitää pehmentää. Toivoisin, että ekaluokkalaisilla olisi jonkunlainen tieto siitä, mitä he haluavat.
Toinen käsiäänestys paljasti, että noin puolet oppilaista haluaisi Wallinheimon tapaan lisää valinnaisuutta.
Tiainen korosti yleissivistyksen merkitystä muuttuvassa maailmassa.
– Mitä laajempi ja parempi pohja, sen helpompi on sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja työmarkkinoihin, Tiainen tiivisti.
PELTONEN OLI samoilla linjoilla ja painotti, ettei lukiouudistuksen ehdotusten voi mennä eteenpäin (sitaatti nro 3). Peltonen ei pidä myöskään pakkoruotsi-termistä ja ehdotti tilalle sanaa käyttöruotsi.
– Uskokaa, kielten opiskelusta on hyötyä, Peltonen julisti.
Hakkarainen oli ruotsista toista mieltä. Hän toivoi, että kakkoskielen saisi valita itse ja korosti venäjän kielen merkitystä.
– Tällä maalaisjärjellä en ymmärrä tätä pakkoruotsia, Hakkarainen myönsi.
Wallinheimo katsoi pidemmälle tulevaisuuteen kouluttautumista ajatellessaan.
– Pian saadaan 3D-tulosteena pizzaakin. Tietotekniikka muuttaa elämäämme 10–15 vuoden sisällä poikkeuksellisesti, Wallinheimo visioi (sitaatti nro 1).
ASEVELVOLLISUUDESTA keskusteltaessa pasifistiksi julistautuneen Tiaisen näkökulma erosi muista. Tiainen kannatti ainoana yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista (sitaatti nro 2).
Lukiolainen Onni Huttusen kysymys Suomen puolustuskyvyn uskottavuudesta saikin Tiaisen tivaamaan puolustusmäärärahojen mielekkyyttä.
– Ketä vastaan me puolustetaan? Nyt vaaditaan kolmen miljardin lisäsäästöjä. Puolustusvoimiin menee just se raha, radikaaliksi heittäytynyt Tiainen vihjasi.
Muut tyrmäsivät Tiaisen säästöehdotuksen. Peltonen nosti keskusteluun valmistautumisen muihin kuin perinteisen sodankäynnin uhkiin.
Yksi uudenlainen uhka liittyy tietoverkkoihin. Kalmari uskoi, että suomalainen tietotekninen osaaminen riittää tällä saralla.
Ex-kiekkoilija Sinuhe Wallinheimo oli ainoa kansanedustaja, joka pääsi fanikuviin ja nimmareita jakamaan paneelin jälkeen. Lukion toisella luokalla opiskeleva Maija Lehtonen kuvaa ”Sinkun” kainaloon päässyttä Veera Virtasta.
Hakkarainen muistutti toisesta vaarasta.
– Ennen Venäjällekin hankittiin panssarivaunuja, mutta nyt siellä suurin uhka tulee terrorismista. Se leviää Suomeenkin. Globaali maailma on tällainen (sitaatti nro 4), Hakkarainen pelotteli.
Wallinheimon mukaan Ruotsi ei ainakaan Suomeen hyökkää ja käänsi katseen itään.
– Kun Neuvostoliitto sortui parikymmentä vuotta sitten, tilanne oli sellainen, että meillä oli armeijassa kovat piipussa pari viikkoa. Nykyisin sodankäynnin käsite on eri luokkaa.
Vastaukset Kalle Markkasen esittämään Nato-kysymykseen eivät yllättäneet. Nato-kielteinen Tiainen ilahtui, kun sai Hakkaraisesta ja Kalmarista tässä asiassa selkeät kumppanit.
MYÖS KESKUSTELU kunta- ja sote-uudistuksesta meni perinteisiä uria. Wallinheimo lateli julkisen talouden velkaantumislukemia ja totesi, että lähipalveluiden säilyminen ei ole realismia.
– Täytyy pitää huolta siitä, että jos palvelut siirtyvät kauemmaksi, niin ne ovat sitten äärimmäisen hyviä, Wallinheimo linjasi.
Tiainen oli palveluiden säilymisen suhteen optimistisempi. Kalmarin kanssa Tiainen pääsi samoille linjoille maakunnallisen sote-mallin luomisesta hallituksen suurkuntaidean sijaan.
Kalmari kävi hallituksen syrjäseutuja rokottavasta ”jääräpäisyydestä” lämpimänä. Osuutensa sai myös valtionosuusuudistus.
– Niillä rahoilla saavat Guggenheiminsa pääkaupunkiseudulle (sitaatti nro 5), Kalmari nauratti yleisöä.
Kunta- ja sote-uudistusten tekeminen ja toimeenpaneminen on kestänyt. Ja ilmeisesti kestää.
– Muutos on iso ja se on syytä valmistella hyvin. Tällä hallituskaudella saamme päätökset aikaan, Peltonen muotoili.
– Sama asia on edessä seuraavallakin hallituksella. Tämä on ikiliikkuja, aina jää pikkusen vajaaksi, Wallinheimo sanoi.
Huvittavia nuo yritykset väittää että pakkoruotsi muuttuisi sisällöltään joksikin muuksi jos sitä kutsuttaisiin jollain toisella nimellä. Pakkoruotsi on nimitys koetulle ilmiölle eikä niinpäin että nimitys määrittäisi sitä miten asia koetaan.
Mutta tietynlaisia mielikuvamanipulaattoreitahan nuo pakkoruotsin kannattajat ihmisinä yleensä tuntuvat olevan, joten ei yllättävää.