Äänekosken 4H:n masinoimaa perinteikästä metsäpäivää saatiin viettää komeassa syyssäässä. Suolahdessa pururataa kiertämään pääsivät kaikki Äänekosken kahdeksasluokkalaiset.
– 12 luokkaa ja 228 nuorta. Aikoinaan Keijo Hytösen alkuun polkaisema metsäpäivä sai niin hyvän vastaanoton kouluilta, että asiaa päätettiin jatkaa. Päivää on järjestetty jo vuodesta 2009 lähtien. Tai 2010, 4H:n Emma Pellinen ja Katri Karjula laskevat.
Reilun kolmen kilometrin metsäkierroksella toimii etappeina kuusi rastia. Metsä Group, Metsäkeskus, Keitele Group, Riistanhoitoyhdistys, Martat ja POKE virittivät rasteille ratkottavaa. Kiitosta saa myös Suomen Metsäsäätiö.
– Metsäsäätiön rahallisen panostuksen avulla saadaan järjestettyä Äänekosken oppilaiden kuljetukset paikalle. Telakkakadun koulun väki tulee kävellen tai pyörällä.
Kasvien, pienpetojen ja sienten tunnistusta, taimikonhoitoa, puun arvon laskemista ja metsäkonesimulaattorin kokeilua.
– Sitten voi ottaa selfien metsurinkamppeet päällänsä, Emma ja Katri mallaavat ja muistuttavat käynnissä olevasta 4H:n Bongaa puulaji –kisasta.
Telakkakadun kasiluokkalaiset Iisa, Rebekka ja Veera olivat innoissaa lähdössä kohti ensimmäistä rastia. ”Tämä on kivaa vaihtelua tavalliseen koulupäivään” – tytöt kiittelivät.
Äänekosken ja Suolahden Martat arvuuttelivat sieniä. ”Nyt tulee huono sienivuosi. Näitä näytille tuotuja sieiniä saatiin hakemalla hakea.” – Sinikka Hämäläinen, Lahja Valtoaho ja Liisa Lakanen harmittelivat.
Supi, minkki vai mäyrä? Siinä vasta pulma. Metsään oli ilmestynyt täytettyjä pienpetoja ja eläviä metsäkoiria. joita pääsi arvuuttamaan ja rapsuttamaan. Kuvassa myös Suomen ajokoira Milli ja kuvasta ulos jäivät pari saksanmetsästysterrieriä. ”Metsästysharrastus ei ole katoavaa kansanperinnettä.” – vakuuttavat Riistanhoitoyhdistyksen Matti Holm, Pauli Huttunen ja Ruotinkylän metsästysseuran Jani Salonen nuotion loimussa.
Metsä Forestin hankintaesimies Kati Nieminen kiitteli oppilaiden kiinnostusta mennesiin biologian oppitunteihin. ”Olisin voinut laittaa tiedettäväksi vaikeampiakin lajikkeita, sillä niin hyvin on kasvientuntemus hanskassa.” – Nieminen iloitsee ja kertoo kasvien olevan hyviä indikaattoreita metsänomistajille ja metsureille.
Metsäkeskuksen rastilla opittiin taimikonhoitoa ja se, että lehtikuusi vaatii valoa. Sitten mitattiin puuston tiheyttä neljä metriä pitkän kepin kanssa. ”Pyörähdetään näin ja lasketaan rungot. Näin voidaan päätellä montako runkoa hehtaarilla kasvaa.” – Marko Mustonen näyttää.
Metsä Groupin Heidi Jurvaniemi merkkasi metsään hehtaarin. ”Tässä päästään laskemaan tukkipuun ja kuitupuun arvoa. Harvennuksen tärkeyttä tukkiosuuden kehityksessä ei pidä unohtaa.”
POKE toi paikalle metsäkonesimulaattorin, joita on heillä opetuskäytöss kaksi. ”Simulaattorin hallintalaitteet ovat yks-yhteen oikean metsäkoneen kanssa. Ensin harjoitellaan luokassa tällä ja sitten siirrytään metsään.” – Tomi Rahkonen kertoo.
