Äänekoskella ollaan todella aktiivisia, kun pelastuslaitos lähettää kirjeen ja kyselykaavakkeen. Omavalvontalomakkeen täyttämisen vastausprosentti saa aluepalomestarilta kiitettävän arvosanan.
Maaliskuun aikana on monessa äänekoskelaisessa kiinteistössä täytetty pelastustoimen lähettämää pientalon omavalvontalomaketta. Lomakkeen täyttäminen laittaa tarkkailemaan ympäristöään ja ryntäämään palovaroitin- tai patterikauppaan.
ALUEPALOMESTARI Arto Ahlroos kertoo, että omavalvontakirjeen kierto on viisi vuotta. Äänekoskella näitä omavalvontakaavakkeita on lähetetty jo kolmen vuoden ajan. Tällä kertaa kirjeitä lähti 1300 talouteen. Omavalvontatarkastus korvaa nämä aiemmin pelastusviranomaisen tekemät tarkastukset,
– Aiemmin pelastusviranomainen kävi kymmenen vuoden välein suorittamassa palotarkastuksia pientaloissa. Tavoitettavuus oli heikko, sillä tarkastuksia suoritettiin päiväsaikaan, jolloin isäntäväki oli töissä. Ahlroos kertoo.
Pelastuslaitos kiittelee lomakkeen palautumisprosenttia. Kiinteistöjen haltijat tai omistajat palauttavat kyselyn 80-90 prosenttisesti.
– Tämä on kiitettävä määrä. Mikäli lomaketta ei palauteta, suorittaa pelastusviranomainen valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen myöhemmin. Teemme myös tarvittaessa palotarkastuksia omavalvonnan perusteella ja pistokokein, Ahlroos kiittelee ja linjaa.
LOMAKKEESEEN ruksitetaan osataanko toimia onnettomuustilanteessa vai ei. Lisäksi ruksi pitää laittaa ovatko palovaroittimet olemassa, ovatko ne testattu ja kunnossa. Onko alkusammutus tuttua, löytyykö kiinteistöstä tikkaita tai ovatko ikkunat avattavissa. Mahdolliseen kattilahuoneen paloturvallisuuteen kiinnitetään myös huomiota ja siihen, säilytetäänkö kiinteistöissä kemikaaleja, bensiiniä tai nestekaasuja.
–Palavia nesteitä, nestekaasuja tai muita vaarallisia aineita on säilytettävä määräysten mukaisesti. Esimerkiksi nestekaasua ei saa säilyttää kellarissa tai ullakolla, Ahlroos sanoo.
Lomake on helppo täyttää, sillä sen kylkiäisenä lähetettiin myös pientalon paloturvallisuusopas, josta voi kohta kohdalta tarkastaa, ovatko kiinteistössä asiat asianmukaisessa kunnossa ja järjestyksessä.
– Moni ei tule ajatelleeksi kuinka asioiden pitää olla, jotta turvallisuus täyttyy. Omavalvontalomake on hyvä viestintäkeino kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. Ehkäpä ei ole edes tullut ajatelleeksikaan kuinka asuminen voidaan pienillä viilauksilla saada turvalliseksi minimoimalla riskit ja ennakoimalla asioita. Pienillä toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä tapaturmia, Ahlroos muistuttaa.
KUN RYHTYY lomakkeen täyttöön tulee samalla tarkastaneeksi ja vaihtaneeksi vähintäänkin palovaroittimen patterit.
– Yleisimmät puutteet ovat varsin pieniä ja helposti korjattavissa olevia. Kiinteistöistä saattaa puuttua tikkaat, tai ne ovat korjauksen tarpeessa. Tai sitten talosta puuttuu se osoitenumero, Ahlroos listaa.
Lomakkeen täyttämiseen saa apua päivystävältä palomestarilta, jos ei omin neuvoin osaa rukseja ruutuun laittaa.
– Puhelinnumero löytyy lomakkeen mukana tulleesta kirjeestä. Mikäli kiinteistö ei ole asuinkäytössä, tulee myös siitä ilmoittaa pelastuslaitokselle, Ahlroos muistuttaa.
PELASTUSVIRANOMAINEN ynnää palautetut lomakkeet tarkalla silmällä.
– Jos aihetta ilmenee, teemme erillisen palotarkastuksen, Ahlroos sanoo.
