Äänekoskella pohditaan kestävän liikkumisen ratkaisuja

Äänekoskella järjestettiin keskiviikkona 6. kesäkuuta työpaja, jossa pohdittiin kestävän liikkumisen, eli lähinnä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen tilaa ja tulevaisuutta.

Työpaja on ensimmäinen kahdesta työpajapäivästä Äänekoskella, jotka ovat osa suurempaa liikkumisen ohjauksen aktivointihanketta. Keski-Suomen liiton hankkeessa kartoitetaan kestävän liikkumisen nykytilaa ja kehittämistä Äänekosken, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Jämsän alueilla.

Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan sellaisia liikkumisen muotoja, jotka ovat terveydellisesti, ympäristöllisesti ja kansantaloudellisestikin kestäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työmatkapyöräilyä yksityisautoilun sijaan.

Paikalla työpajassa olivat kaupungintyöntekijöitä vanhuspalveluista, perusturvan toimialalta, ympäristötoimesta, kaavoituksesta, kouluista, perhepalveluista, paikallismediasta sekä vammaispalveluista. Harmillisesti paikalla oli ainoastaan yksi päättäjä, kaupunginvaltuutettu Tarja Pullinen.

Hanketyöryhmä on tehnyt Äänekoskella kaksi kyselyä aiheesta, toisen kaupunginvaltuutetuille ja toisen kaupungin työntekijöille. 43 valtuutetusta kyselyyn vastasi 14 ja kaupungin 1 400 työntekijästä vastauksensa antoi 140.  Vähäinen vastausten määrä saattaa selittyä ainakin osittain erilaisten kyselyjen määrällä.
– Koulujen puolesta voin sanoa, että siellä on ainakin kyselyähky. Niitä tulee kokoajan, Koulunmäen yhtenäiskoulun rehtori Mauri Kangaskesti sanoo.

Kyselyssä ja työpajassa nousi yhdeksi kaupungin suurimmaksi epäkohdaksi toimimaton joukkoliikenne. Matkahuollon seutulippu jäi historiaan, eikä sen suoraan korvaavaa tuotetta ole olemassa. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina ja antoi liikenneinsinöörille tehtäväksi keksiä toimivan tavan tukea työ- ja koulumatkaliikenteen käyttäjiä 18. kesäkuuta mennessä.
– Tähän asiaan olisi pitänyt reagoida jo aikaa sitten. Jos halutaan pitää kaupungissa asukkaat, jotka käyvät Jyväskylässä töissä, on vaikka ostettava se palvelu, Pullinen kommentoi.
– Kaupungin tahtotila on, että asukkaat ja palvelut säilyvät, mutta asia ei ole aivan yksinkertainen. Nyt on käytössä markkinaehtoinen liikenne ja ELY-keskuksen Jyväskylän liikenteeltä ostama liikenne ja näiden lisäksi kaupunki tulee panostamaan ensisijaisesti toisen asteen opiskelijoiden tukemiseen. Olen positiivisin mielin, että lähipäivinä saadaan asiaan selvyys. Ei ole laitonta, että kaupunki antaisi asukkailleen rahaa, mutta miten? liikenneinsinööri Tuula Flytkman pohtii.

Kaupungin liikenteen turvallisuus nousi myös puheenaiheeksi.
– Monet vanhemmat tuovat lapset autolla kouluun, koska kokevat koulun ympäristön turvattomaksi. Itse asiassa ne lapsiaan kuljettavat vanhemmat luovat sen turvattomuuden, nuorten palvelukoordinaattori Arto Lampinen sanoi.
– Tämä oravanpyörä on totta ja tähän on tarkoitus puuttua kannustamalla pyöräilyyn, Flytkman sanoo.

Valtakunnallinen tavoite on lisätä työmatkapyöräilyä ja kävelyä 30 prosentilla. Kyse on suuresta muutoksesta, jolla on selviä rahallisiakin vaikutuksia.

– Äänekoskella tämän kokoinen muutos toisi 4–7,7 miljoonan euron säästöt pelkästään kuolleisuuden alenemasta syntyvinä säästöinä, Sitowisen konsultti Liisa Mansikkamäki sanoo.

Työpajassa keskusteltiin ryhmissä kaupungin vahvuuksista, heikkouksista, uhkista ja mahdollisuuksista kestävän liikkumisen näkökulmasta. Vahvuuksiksi nousivat hyvät kulkuyhteydet, turvallisuus, kevyenliikenteenväylien jatkuva kehittäminen ja yleisesti hyvä asenne kevyen liikenteen käyttäjiä kohtaan.

Heikkouksina nähtiin satunnaiset vaaralliset risteysalueet, toimimaton joukkoliikenne, kävely- ja pyöräilyreittien yleinen kunto ja ylläpito, puutteellinen valaistus, joukkoliikenteen aikataulujen sekavuus ja autoilukulttuurin suosiminen.
– Voiko olla, että kaupunkia on kehitetty niin, että autoilu on jopa liian helppoa. eräs ryhmä pohti.

Uhkina nähtiin muun muassa riittämätön rahoitus, sää ja turvallisuus. Asenteet, lainsäädäntö ja päättäjien tahtotila nähtiin sekä uhkana, että mahdollisuutena.

Työpajassa katsottiin myös eteenpäin ja nähtiin kaupungissa paljon mahdollisuuksia kestävän liikkumisen lisäämiseen. Etätyön mahdollistaminen, matkojen ketjuttaminen, työpaikan antamat selkeät kannustimet, reittien kehittäminen sekä citypyörät nähtiin mahdollisina ratkaisuina nykytilanteen hankaluuksiin.
– Citypyöräasiaa käsitellään kaupungin puolesta syksyllä. Nyt on tärkeää, että teemme vapaa-aikatoimen ja matkailun kanssa yhteistyötä, Flytkman sanoo.