Äänekoskella on hoidettu taloutta hyvin, sillä kaupungilla on 11 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Tämän vuoden tulosennuste on näyttää 3,2 miljoonaa euroa alijäämää.
Kaupunginhallitus saa maanantaina eteensä vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2026. Tässä muutamia nostoja:
Kaupunki sai valtiolta korona-avustusta on saatu 1,1 miljoonaa euroa.
– Nyt näyttää siltä, että kertyneet kustannukset ovat 1,3 miljoonan euron luokkaa, kaupungin talousjohtaja Tapani Hämäläinen laskee.
Myös sähkön hinnan nousu kasvattaa alijäämätaakkaa. Valtuusto on jo myöntänyt tällä vuodelle 1,4 miljoonan lisämääräraha kohonneisiin sähkölaskuihin.
Taloudellisen tilan huono ennuste johtuu sairaanhoitopiirin alijäämistä, joiden kattamiseen myös Äänekosken on osallistuttava.
– Tämä keikuttaa tulostamme huomattavasti negatiiviseen suuntaan. Viimeinen ennuste vuoden 2022 osalta päästään 4,25 miljoonaan euroon, joka on meidän osuutemme sairaanhoitopiirin alijäämistä jos loppuvuosi menee ennusteen mukaisesti, Tapani Hämäläinen sanoo.
Jossittelulle on sijaa. Jos sairaanhoitopiirin velkaa ei tarvitsi kattaa olisi tulos ja tulevaisuus paljon parempi.
– Meidän tulos olisi kirkkaasti parempi, sillä nyt me olemme joutuneet kattamaan kahden vuoden aikana sairaanhoitopiirin alijäämiä yhteensä lähes kahdeksan miljoonaa euroa, Hämäläinen harmittelee.
Asukasluku on haaste, mutta työttömyysaste on hyvinkin positiivinen.
– Kehitys on hyvä, viimeinen työllisyyskatsaus kertoi, että työttömien osuus työvoimasta on vain 10,8 prosenttia. Kun ihmiset käyvät töissä, he maksavat myös veroja ja se näkyy kaupungin taloudessa, Hämäläinen sanoo.
Verotulot ja valtionosuudet muuttuvat radikaalisti ensi vuonna. Syynä soteuudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä 1.1.2023 hyvinvointialueelle siirtyy noin puolet Äänekosken kaupungin henkilöstöstä liikkeenluovutuksena hyvinvointialueen palvelukseen.
– Verotulojen muutos on huomattava, se tipahtaa 46,1 prosenttia tähän vuoteen peilattuna. Valtionosuudet tippuvat yli 70 prosenttia – kun tänä vuonna saimme valtionosuuksia 52 miljoonaa on ensi vuoden osuus 15,6 miljoonaa euroa.
Toimintakate pienenee huomattavasti.
– Noin 60 prosenttia pienemmäksi. Vuosikate pysyy 8,7 miljoonassa eurossa. Ennusteen perusteella vuosikate heikkenee 5,2 miljoonaan euroa. Tähän syynä alijäämän kirjaukset, jotka syövät tulostamme.
Ennusteessa poistot pysyvät 8,4 miljoonassa eurossa.
– Vuonna 2023 vuosikatteen ennustetaan olevan 8,7 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaan vuosikate kattaa poistoista 100,28 %.
Äänekosken kaupungin investointien omahankintamenot vuodelle 2023 ovat 8,0 miljoonaa euroa, joten laskua vuoden 2022 alkuperäisen talousarvion mukaisiin investointeihin on 0,5 miljoonaa euroa.
Vuosien 2015 – 2022 investointien omahankintamenojen keskiarvo on noin 9,2 miljoonaa euroa ja poistojen keskiarvo on noin 8,1 miljoonaa euroa per vuosi. Vuoden 2023 investointien määrä on 1,2 miljoonaa euroa investointien omahankintamenojen keskiarvoa alhaisempi ja poistojen keskiarvon tasolla.
Vuoden 2023 talonrakennuksen isoimpia investointeja ovat Suolahden yhtenäiskoulun vanhan osan saneeraus, museon peruskorjaus, kaupungintalon vesikaton kunnostus ja Lehtolan palvelukeskuksen vesiputkien uusiminen. Lisäksi leasingrahoituksella esitetään käynnistettäväksi Koulunmäen yhtenäiskoulun C-rakennuksen ja Koiviston päiväkodin rakentaminen.
Näillä tiedoilla ja näillä tulosluvuilla vuonna 2024 alkaen päädytään alijäämäisiin tuloksiin.
– Kertynyt ylijäämä, 7,9 miljoonaa euroa, on syöty hyvin äkkiä, jos taloustilanne pysyy tällaisena. Vuoden 2023 vuoden aikana on siis tehtävä – tai ainakin mietittävä millä saadaan talous tasapainoon. Monet asiat tulevat muuttumaan, joita ei voida edes ennustaa. Suunta ei näytä näillä luvuilla hyviltä. Ensi vuonna voidaan vielä pienentää lainakantaa, Tapani Hämäläinen sanoo.
Sotekiinteistöjen myynti on käynnissä. Kiinteistöjen mahdollinen osto vaikuttaa luonnollisesti kaupungin talouteen.
– Tarjouksia on tullut ja niitä käsitellään parhaillaan. Neuvottelut ovat käynnissä. Jos ei kauppoja synny, valmistelemme vuokrasopimuksia hyvinvointialueen ja kaupungin välille. Nämä vuokratuotot ovat jo huomioitu taloussuunnitelmassa. Jos kauppoja ei synny, on meidän siirtymäkauden aikana yhtiöitettävä toiminto, sillä kaupunki ei voi olla vuokranantaja.
