Matti Kallio on aloittanut Äänekosken kaupungin kiertotaloushankkeessa projektipäällikkönä ja Äänekosken kiertotalouden kasvualusta -hanke on polkaistu käyntiin.
Puolentoista vuoden aikana hankkeessa luodaan konsepti Äänekosken kiertotalouspuistolle. Kiertotaloustoiminta tuo työpaikkoja ja säästää luontoa ja rahaa.
– Tällaisen hankkeen vetäjänä julkisena toimijana kaupunki voi olla yrityksiä yhdistävässä ja kokoavassa roolissa. Äänekoskella on jo olemassa kiertotaloustoiminnalle toimiva alue Koukkuniemen teollisuusalueella. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen Koukkuniemen kiertotalouspuistolle on määritelty selkeä toimintamalli. Materiaalikierrot on kartoitettu ja niiden avulla alueelle houkutellaan uusia yrityksiä. Toiminta siirtyy suunnittelusta käytäntöön. Kun nämä asiat ovat selvillä, siitä voi syntyä paljon hyvää ja sen jälkeen asiat voivat kehittyä nopeastikin, projektipäällikkö Matti Kallio kertoo.
Esimerkiksi Nokian uudessa kiertotalouspuistossa on jo nyt pulaa siellä tonteista, kun uudetkin yritykset haluaa sinne. Myös muut kuin puhtaasti kiertotalousalan toimijat ovat kiinnostuneita tulemaan mukaan. Nokialla kiertotalouspuistolla on ollut myös kova elinvoimavaikutus. Kiertotaloustoiminta tuo alueelle uusia työpaikkoja, lisää elinvoimaa ja samalla säästetään luontoa ja tehdään ympäristötekoja. Myös rahaa säästyy, kun materiaalia hyödynnetään uudestaan.
– Hankkeessa kartoitetaan Äänekosken ja lähialueen isoja ja pieniä yrityksiä, kiertotaloustoimijoita ja teollisia toimijoita, joilla olisi kiinnostusta tulla mukaan. Kovin kaukaa ei kannata materiaalia kuljettaa, Kallio sanoo.
Äänekoskelle on erinomaiset liikenneyhteydet, mitä korjattu Nelostie parantaa entisestään. Koukkuniemen alueen kaava on parhaillaan valmisteluvaiheessa.
Kallio muistuttaa, että parhaimmillaan kiertotalouspuisto ei ole varastointia, vaan sitä, että materiaali saadaan nopeasti kiertoon ja uuteen käyttöön.
– Materiaalin lisäksi tärkeää on myös tiedonkierto eli se, että tietoa jaetaan ja että toimijoilla on hyvät verkostot keskenään. Kiertotalouspuiston toimintamallit ovat monistettavissa muualta, eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan, Kallio toteaa.
Laki ja valvonta kiinnostaa
Matti Kallio on tamperelainen ja suhaa arkisin Äänekoskelle Jyväskylästä kaasuautollaan. Kallio on hallintotieteiden maisteri ja on opiskellut mm. yritysjohtamista ja kuntajohtamista. Lopputyönsä hän teki kiertotaloudesta.
Kalliolla on kokemusta myös ympäristöviranomaisen tehtävistä Valkeakosken kaupungilla, joten hän ymmärtää kiertotaloustoiminnan lainsäädäntöä ja ympäristöviranomaisen lakisääteistä valvontatehtävää. Yhtenä tavoitteena on rakentaa viranomaisten ja kiertotaloustoimijoiden välille avoin ja sujuva yhteistyö jo hankkeen alkuvaiheessa. Näin voidaan tukea toimijoita ja ennakoida mahdolliset lupa-asiat hyvissä ajoin.
– Ympäristötarkastajan työ oli kyllä äärettömän silmiä avaavaa. Olisi hienoa, kun saataisiin lainsäädännön tuomia vaatimuksia tuotua yrityksille tiedoksi enemmän etukäteen ja ennakoiden, koska jälkikäteen valvonta ja toimenpiteet tuntuu kaikista osapuolista pahalta.
Äänekoski toimii lippulaivana Keski-Suomessa kiertotalouspuiston kehittäjänä. Kaupunki on omissa rakennushankkeissaan aktiivinen kiertotaloustoimija. Äänekosken kaupungille myönnettiin viime vuonna Keski-Suomen kiertotalouspalkinto.
– Hanke jatkaa tätä arvokasta työtä. Koko ajan puhutaan ilmastonmuutoksesta ja mitä voitaisiin tehdä. Tämä on juuri sitä oikeaa tekemistä. Olen ollut Äänekosken kaupungilla nyt kaksi viikkoa ja todennut, että täällä ihan joka tasolla halutaan kehittää ympäristöasioita ja kaikki ovat sen takana, Kallio kehuu.
Matti Kallion työhuone löytyy kaupungintalon pohjakerroksesta elinvoimayksikön tiloista.
Kiertotaloushanke on osa Äänekosken kaupungin pitkäjänteistä ja aktiivista ilmasto- ja ympäristötyötä. Äänekosken kaupunkistrategiaan on kirjattu, että kestävä ympäristö ja vaikuttavat elinkeinot ovat tärkeimpiä toiminnan tavoitteitamme. Teemme ja tuemme kestävää kehitystä kaikessa toiminnassamme. Äänekosken tavoitteena on, että olemme hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Huolehdimme ympäristöstämme niin, että voimme jättää sen tuleville sukupolville parempana.
