Äänekoskella on tehty kokoomustyötä jo 75 vuoden ajan. Pitkää taivalta juhlittiin 50 kutsuvieraan voimalla Hotelli Hirvessä lauantaina.
Juhlapuhujaksi saapui eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko. ÄKS tapasi Risikon juhlan alla. Sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori pohti pari viikkoa sitten aloittaneiden hyvinvointialueiden toimivuutta.
– Meillä on kaksi suurta haastetta: henkilöstön saatavuus ja rahojen riittävyys. Vakavampi haaste on henkilöstön saatavuus sillä rahaa voidaan siirtää momentilta toiselle, mutta henkilöstöä ei voida siirtää, Risikko sanoo.
Risikko näkee jo tässä vaiheessa useita korjaustarpeita. Hän kertoo, ettei ollut aluehallinnon kannalla.
– Uudistus saatiin aikaan demokraattisella päätöksellä, emme voi heti lähteä muutoksen tielle, mutta näen, että tulevalla eduskuntakaudella on tehtävä korjauksia. Olen kiertänyt Suomea ja tavannut henkilöstöä ja hyvinvointialueiden johtajia ja saadun palautteen perusteella olen laatinut 46 kohdan listan korjaustarpeista.
Risikko kertoo, että osaan tarvitaan lakimuutoksia osa saadaan kuntoon ohjeistuksella ja lain tulkinnoilla.
– Myös käytäntöjä on osattava muuttaa ja todella moni asia liittyy kilpailutukseen ja hankintalakiin. Meidän on saatava pk-yrittäjät, yksinyrittäjät ja kolmas sektori mukaan. Tämän ruljanssin alkuperäinen tarkoitus on ollut palveluiden saatavuuden säilyminen perustasolla ja toinen on palveluketjujen sujuvuus.
Sydänliiton puheenjohtajanakin toiminut Risikko ottaa esimerkiksi sydänpotilaan, joka tarvitsee perusterveydenhoitoa, erikoissairaanhoitoa ja sosiaalitoimea.
– Nämä kaikki pitäisi integroitua, mutta koska palveluketju on pirstaleinen ei tieto kulje kun hoitosuhde vaihtuu. Tällä hallintomallilla ei tule yhtään uutta hoitajaa eikä lääkäriä – tämä ei ole haaste vaan se on todellinen ongelma. Korjauksia pitää tehdä kiireesti. Pohjalaisena naisena sanon, että maharotoonta ei ookaan. On muistettava, ettei kukaan parane hoitojonoissa, joten seuraavan hallituksen on laitettava kädet saveen asiantuntijoita kuunnellen, Risikko sanoo.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana Risikko nostaa tieteen tukemisen ja kulttuurin arvostuksen lisäämisen avainasemaan Suomen pärjäämisessä nyt ja tulevaisuudessa.
– Me tarvitsemme tiedettä jotta Suomi saadaan nousuun. Me tarvitsemme tutkittua tietoa kaikessa, kuten teknologisten innovaatioiden kehittämisessä, ikävä kyllä terveysteknologiaa ei ole pohdittu riittävästi. Saamme aikaan kasvua juuri tieteen, teknologian ja innovaatioiden kautta. Jos päättäjät eivät ymmärrä tieteen merkitystä niin peli on menetetty, Risikko sanoo.
Hän toivoo kulttuurille omaa kasvuohjelmaa.
– Kulttuurillakin on vientimahdollisuus ja kasvupotentiaali. Kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin ovat aivan valtavat joten siihen on meidän satsattava. Kulttuuri kuuluu kansakuntien identiteettiin, ja jos sitä ei ymmärretä niin se on perin kummallista, Risikko muistuttaa.
Risikko ei muista käyneensä Äänekoskella aiemmin. Hänellä on kuitenkin tausta, joka vaikuttaa meihin äänekoskelaisiin tänä päivänä.
– Liikenneministerinä toimiessani Metsä Groupin liikenneväylät olivat minun käsieni alla. Tein yhteistyötä Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanin kanssa, ja silloin saatiin tiehankkeet käyntiin. Toki edeltäjäni Henna Virkkunen oli tehnyt hyvät pohjatyöt jotka minä viimeistelin.
Risikko kiittää ja onnittelee Äänekosken Kokoomus ry:tä.
– Se on virkeä järjestö, ottaen huomioon, että ollaan tehdapaikkakunnalla. Olen käsityksessä, että täällä osataan tehdä yhteistyötä ja se on politiikassa tärkeää: pitää muistaa, että kukaan ei ole yksin mitään politiikassa. Olette tehneet vahvaa ja nousujohteista työtä sekä voittaneet kansalaisten luottamuksen, yhden kerrallaan. Tämä tuo vankan pohja kevään eduskuntavaalin koetuksiin.
Keski-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja Eeva-Kaisa Rouhiainen iloitsee, että Äänekosken Kokoomus laittoi juhlat pystyyn.
– On kiva juhlia kun on aihetta juhlaan. Keski-Suomen Kokoomus täytti äskettäin 100 vuotta, joten Äänekoskellakin on toimittu jo pitkään. Hienoa, että täällä on satsattu, onnea 75-vuotias Äänekosken Kokoomus, Rouhiainen onnittelee.
Europarlamentaarikko Henna Virkkuselle Äänekoski ja sen kokoomusväki ovat tuttuja entuudestaan.
– Olen ollut kokoomuksen riveissä jo 28 vuoden ajan. Äänekoskelta on löytynyt tukiryhmä kampanjoimaan kanssani, ja siitä olen kiitollinen, Virkkunen sanoi.
Äänekosken Kokoomuksen puheenjohtaja Olli Jämsén piti tilaisuudessa historiakatsauksen.
– Äänekosken Kansallisseura perustettiin vuonna 1948. Samaan aikaan syntyi myös maalaiskunnan Kansallisseura, jossa oli jäseninä henkilöitä mm. Hietaman, Honkolan ja Parantalan kylistä. Perustamisen aikoina Suomi oli juuri selvinnyt kahdesta sodasta, elettiin voimakasta jälleenrakennuksen aikaa, kertoi Jämsén yhdistyksen perustamisvaiheista.
Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi insinööri Erkki Raita.
– Aktiivisia alkuaikojen toimijoita Äänekosken kansallisseurassa olivat muun muassa Äänekosken talouskaupan johtaja Eemil Karhunen, Säästöpankin pankkivirkailija Kalervo Kallioniemi, opettaja Maire Virén, ekonomi Karl-Erik Carlson ja hänen Aino-rouvansa, nimismies Mauri Mattila, työnjohtaja Kalle Hänninen ja tohtori Armas Salonen, joitakin nimiä mainitakseni. Samaan aikaan perustetun Äänekosken maalaiskunnan kansallisseuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi maanviljelijä Otto Autioniemi Parantalasta.
Jämsén siteeraa Pertti Salolaista, kertoen, että Kokoomus on kuulolla myös vaalien välissä.
– Olemme ylläpitäneet vaalikahvilaa niin valtakunnallisissa kuin kuntavaaleissa, keväällä 2018 perustimme Café Niinistön Sauli Niinistön uudelleen valinnan tueksi ja saman vuoden syksyllä perustimme Kokoomon Torikadulle, jossa pidämme tilaisuuksia ja teemailtoja ajankohtaisista aiheista. Haluamme rakentaa luottamusta ja ymmärrystä ihmisten ja ihmisryhmien välille. Ennen kaikkea uskomme ihmisen hyvyyteen, myötätuntoon ja empatiaan. Niiden pohjalta rakentuvat hyvä elämä, hyvä Äänekoski, hyvä Suomi ja hyvä maailma, päätti Jämsén puheensa.
