Äänekosken lukion rehtori hallitusohjelman pakkoruotsikirjauksesta: ”Lukiolaiset politiikan pelinappuloina”

Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani katsoo, että lukiolaiset laitettiin hallitusohjelmaa laadittaessa poliittisen vallankäytön välineeksi. 

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on pöyristynyt hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta pakollista. SLL katsoo, että pakollisen kokeen lisääminen on ristiriidassa aiemman ylioppilastutkinnon sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen kanssa. Erityisen huolissaan SLL on kuitenkin uuden pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin.  

– Me toivottiin, että tämä hallitus olisi laittanut nuorten hyvinvoinnin etusijalle päätöksenteossa. On hienoa, että opiskeluhuollon resursseja aiotaan vahvistaa sitovilla mitoituksilla, mutta tämä on jälleen malliesimerkki siitä, miten koulutuspoliittisilla päätöksillä pahennetaan kuormitusta, SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen muistuttaa.

Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani on samoilla linjoilla. Hän sanoo, että lukiolaiset laitettiin nyt politiikan pelinappuloiksi.

– En kannata pakkoa, se on aina huono juttu. Lukiolaisten elämään on tehty viime vuosina todella paljon uudistuksia, sellaisia, jotka ovat lisänneet opiskelijoiden uupumusta. Hallitusohjelman pakkoruotsi ei saa minulta minkäänlaista kannatusta.

Tani sanoo, ettei ruotsin kielen valinnaisuus yo-kirjoituksissa ole tehnyt siitä vähempiarvoista muihin aineisiin peilattuna. Äänekoskella innokkuus ruotsin opiskeluun on korkealla tasolla. Viime viikolla uutisoitiin, kuinka  Kielipolitiikan vuosiraportin Äänekosken ihmeeksi nimetyssä osiossa tarkoitetaan ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneiden määrää. Vuonna 2017 maanlaajuisesti vain noin 40 prosenttia abiturienteista kirjoitti ruotsin, kun Äänekoskella prosentti on yli 60. Ruotsin suosio Äänekoskella on jatkunut jo pitkään, kun muualla Suomessa suosio on tasaisesti hiipunut.

– Lukiolaisten on täytynyt opiskella ruotsia viiden kurssin verran. Jos ruotsi tulee pakolliseksi kaikille, se voi vähentää lukioon hakeutuvien määrää ja lisätä reputtavien määrää. Koen, että tämä on harmillinen ajatus lukion idea kannalta. Lukiossa on vaativuutta ilman tätäkin uudistusta. Kielten opiskelu on vaativaa, minusta valinnanvapaus matematiikan ja ruotsin kirjoittamisen kesken on ollut toimiva konsepti.