Pian toteutettavat aluevaalit tuovat muutoksia: pelastusalalla painaa huoli huomiosta. Valmiusajat ja henkilöstöpula huolestuttavat Hiskinmäellä. Huomio kiinnittyy siihen, että Äänekoski korkeimmassa riskiluokassa.
Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 keskisuomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta ja ensihoidosta. Kävimme uudenkarhealla paloasemalla kysymässä tunnelmia uudistuksen alla.
– On keskisuomalaisten turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää, että tulevassa soteuudistuksessa pelastustoimi säilyttää saavutetun toimintavalmiuden ja kehitystoimet sujuvat niin, että palvelutasoa voidaan myös parantaa, Pertti Hänninen sanoo.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalomestarina Äänekoskella vuoden vaihteessa aloittanut Pertti Hänninen kertoo, että pohjoisen Keski-Suomen yhtenäistettyä pelastustoimea on kehitetty Jyväskylän alaisuudessa nyt 18 vuotta ja saavutettu hyviä tuloksia. Kokonaisuus toimii tasapuolisemmin, kuin kuntavetoisena, jolloin palvelutasoa voitiin säätää asetusten puitteissa kuntakohtaisesti ja erot saattoivat olla suuria. Saarijärveläistaustaisella Hännisellä on pitkä kokemus maakunnan pohjoisosan pelastustoiminnasta.
– Nyt huolestuttaa alan tulevaisuus ja uusien päättäjien sille antama painoarvo sotekokonaisuudessa, kun huomion vievät miljardiluokan hankkeet
Hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa on kysymys rahallisesti valtavasta muutoksesta. Yli puolet kuntien nykyisistä budjettivaroista siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle.
Myös pääluottamusmies Kari-Pekka Mikkonen on huolestunut uudistuksen tuomista haasteista pelastusalalle. Hän toteaa, että tulevat sote-päättäjät ovat todella mittavien asioiden edessä ja pelastussektori on vain pieni osa kokonaisuudesta.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuositalousarvio on noin 25 miljoonaa euroa, joka on tulevan hyvinvointialueen vuosimenoista runsas prosentti.
– Tuolla rahalla pelastetaan ihmishenkiä ja tuotetaan kansalaisille mittava määrä turvallisuutta sekä ehkäistään aineellisia vahinkoja, joista olisi voinut syntyä valtavia taloudellisia menetyksiä.
Mikkonen toivoo, että pelastusalan toiminta ei huku sotemylläkkään ja alaa kehitetään edelleen. Hyvät valmiudet voivat maksaa kulunsa takaisin hetkessä yhden suurpalon torjunnalla.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Hänninen ja Mikkonen nostavat yhdessä esille pelastusalan huolia ja kehittämisnäkymiä. Pula ammattipelastajista on tosiasia.
– Tällä hetkellä alan koulutus ei riitä turvaamaan ammattilaisten tarvetta maan pelastuslaitoksissa, Mikkonen kertoo, että kalustoa olisi, mutta käyttäjistä on välillä pulaa. Palveluja ei voida tarjota täysipainoisesti, mikä huolestuttaa ja harmittaa auttajia.
– Tämä on toimintaa ihmisten parhaaksi, heidän kanssaan ja lähellään. Haluaisimme tehdä työmme mahdollisimman hyvin, hän painottaa.
Hänninen kertoo, että sopimuspalokunnat ja vapaaehtoinen pelastustoiminta ovat tärkeässä roolissa varsinkin harvaan asutuilla alueilla.
– Suunnitelmia on tämänkin osa-alueen kehittämiseen, mutta siihen tarvitaan varoja. Huolena on myös väen väheneminen kylillä ja nuorten saaminen mukaan vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan, Hänninen pohdiskelee.
Oma kysymysmerkkinsä ovat hankkeet ensihoidon siirtämisestä terveydenhuollon alaisuuteen.
– Nyt toimitaan täällä Äänekoskellakin samassa talossa ja yhteisen isännän alaisuudessa. Yhteistyö on luontevaa ja synergiaedut ovat merkittävät. Niistä olisi hyvä pitää kiinni jatkossakin, Hänninen arvioi.
Lisää päänsärkyä niin pian valittaville päättäjille kuin pelastusalan ammattilaisille tuo asetettujen valmiusaikojen tavoittaminen.
– Vaativin aikaongelma taitaa on harvaan asuttujen alueiden sivupaloasemilla, Hänninen toteaa.
Mikkonen arvioi, että valmiusaikatavoitteen toteutumiseen tarvitaan ammattihenkilöstöä pienemmillekin paloasemille.
– Samalla ihmisille tärkeä turvallisuutta tuova läheisyys toteutuisi, hän painottaa.
Haasteita ja säästöjä riittää sotessa siis pelastuspuolellekin. Pelastusväellä on toiveena, että päättäjillä riittää ymmärrystä myös heidän alansa tarpeisiin.
Äänekoskella ovat pelastusasiat jo valmiiksi kutakuinkin hyvässä mallissa. Talo on uusia ja ajanmukaista kalustoa sekä välineistöä on ylimmän riskiluokituksen mukaisesti. Vain sukellusyksikkö on Jyväskylässä asti.
– Äänekoski on tällä hetkellä toinen läpi viikon ja ympärivuorokautisesti miehitetty paloasemapaikkakunta maakunnassa, Hänninen kertoo.
Pelastusresurssien vaatimuksia nostavat suurteollisuus, liike-elämä ja kaupungin halki kulkeva nelostie.
Äänekosken paloasemalla on tällä hetkellä kirjoilla nelisenkymmentä työntekijää.
Äänekosken sivupaloasemat Suolahdessa, Konnevedellä, Konginkankaalla ja Sumiaisissa toimivat pääosin sopimus- ja vapaaehtoisvoimin.
– Jo pitkään on maakunnassa toimittu mallilla, jossa lähin ja tilanteeseen sopivin yksikkö lähtee apuun yli kuntarajojen ja tarvittaessa kauemmaksikin, Hänninen kertoo.
