Sunnuntaina 16. lokakuuta Äänekosken kirkossa juhlittiin sotaveteraaneja.
Äänekosken Sotaveteraanit ry perustettiin 6. helmikuuta 1966 Hotelli Koskenhovissa. Tilaisuuteen saapui 52 sotiemme veteraania. Parhaimmillaan yhdistyksen toimintaan osallistui huikeat 271 jäsentä. Tällä hetkellä jäseniä on 96, joista rintamasotilaita on 13 ja rintamapalveluksen suorittaneita naisia viisi.
– Yhdistyksen toiminta on vuosikymmenien aikana ollut erittäin monipuolista: hengellistä toimintaa, järjestötoimintaa, henkiseen ja fyysiseen kuntoon liittyvää toimintaa, Äänekosken Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Markku Louekari kertoi tervehdyssanoissaan.
Kirkossa pidettyyn juhlaan saatiin paikalle kuusi sotaveteraania, jotka edustivat kaikkia sotiemme sankareita. Veteraanien iän karttuessa yhdistyksen toiminta muuttuu haasteellisemmaksi. Yhdistyksen vakaa aikomus on kuitenkin tukea veteraaneja kaikin tavoin.
– Toivon, että yhdistys pystyisi jatkossa järjestämään tukea ja palveluja erityisesti niille, jotka eivät enää pysty osallistumaan yhteisiin tilaisuuksiin. Erittäin tärkeä valtakunnallinen kysymys on, kuinka veteraanien aatteellinen perintö siirretään seuraaville sukupolville. Tätä on mietitty liittotasolla ja sieltä saatavien ohjeiden mukaan myös piiri- ja yhdistystasolla. On aivan varmaa, että tätä kunniakasta perintöä tullaan vaalimaan niin sanottujen alueellisten perinneyhdistysten avulla, joita tullaan perustamaan varsin pian, Louekari kertoo.
(Kuva: Jukka Kentala)
Juhlapuheen piti prikaatikenraali Hannu Luotola, jonka jälkeen Äänekosken Lukion puheenjohtaja Philson Aden toi puheenvuorollaan nuoren lisän tilaisuuteen.
Luotola kävi läpi Suomen vaiherikasta historiaa, veteraanien raskasta työtä itsenäisyyteme hyväksi, ja myös tulevaisuuden haasteita. (Lue Hannu Luotolan puhe kokonaisuudessaan tästä.)
– Itsenäisyys on kansakunnan tärkein ja arvokkain asia. Itsenäisyyden puolesta on toimittava joka päivä! Suomi on joka päivä uuden tulevaisuutensa ovella, jonka avaaminen tuo omat haasteensa. Niihin Suomi ei kaikilta osin kykene yksin vaikuttamaan – ei nyt eikä ole aiemminkaan kyennyt.
Musiikista vastasivat Mieskuoro Metsot, Äänekosken Työväen soittajat ja Ala-Keiteleen musiikkiopisto. Veteraanin iltahuuto ja kauniisti soinut Maamme-laulu toi kylmät väreet selkäpiihin ja kunnioitukset kyyneleet runsaslukuisen yleisön silmiin.
Viimeisen puheenvuoron käytti veteraani Kalervo Kallioniemi, joka kiitteli kaikkia yhdistykselle tukensa antaneita ja muisteli myös rajuja sotavuosia.
– Tällaisen juhlan aikana meillä veteraaneilla ajatus palaa tietysti niihin henkilöihin, jotka olivat yhdistystämme perustamassa vuonna 1966. Mutta muistot palaavat myös sota-aikaan ja maan jälleenrakentamisen aikaan ja ne ovat läsnä loppuelämän. Sodat vaativat suuret uhrit. Äänekoskelaisia kaatui tai katosi 162 ja konginkankaalaisia 69. Ensimmäinen äänekoskelainen kaatui jo talvisodan alkamispäivänä Metsäpirtissä. Tämä oli se vapautemme hinta ja voimme juhlia itsenäisen Suomen 100- vuotisjuhlaa ensi vuonna, Kallioniemi kertoo.
Kallioniemi päätti puheenvuoronsa kenraali Adolf Ehrnroothin sanoihin:
–Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa.
