Äänekosken taidemuseon uusin näyttely avattiin tänään torstaina, taitelija-professori, elokuvaohjaaja ja näyttelijä Mikko Niskasen 90-vuotispäivänä. Näyttelyyn on kerätty Niskasen itselleen hankkimaan taidetta, elokuvien rekvisiittaa, valokuvia ja muuta hänen elämäänsä sivuavia asioita.
Konginkankaan Liimattalassa asui varsinainen kulttuurin kolmen kopla: lähes huutoetäisyydellä toisistaan asuivat Niskasen lisäksi taiteen kerääjä, opettaja Toivo Parantainen sekä taidegraafikko, taitelija Simo Hannula, joten Mikon näköistä -nimeä kantavassa näyttelyssä näkyy myös Parantainen ja Hannula: Parantaisen museon kokoelmissa olevia teoksia sekä Simo Hannulan grafiikkaa.
Yksi osa näyttelyä on taide, eli Mikon itselleen hankkimat teokset. Toinen osa koostuu Niskasen Äänekoskella ja Konginkankaalla kuvatuista elokuvista: Laulu Tulipunaisesta kukasta, Ajolähtö, Kahdeksan surmanluotia, Pulakapina, Syksyllä kaikki on toisin sekä Päätalo -elokuvat.
– Ajattelimme löytää näyttelyyn muutakin näkökulmaa kuin vain elokuvat, museoamanuenssi Marjo Ahola kertoo.
Taidemuseolla voi katsella myös Niskasesta itsestään tehtyä näköistaidetta.
– Tuossa on Suomussalmen kunnan tilaama reliefi Mikosta, tuossa Miina Äkkijyrkän veistos, ja seinälle on ripustettu maalaus, jossa Mikko on roolissa, museonjohtaja Pekka Soininen esittelee.
Mukana on myös museon kokoelmiin päätynyt KinoMikkoon tehty Ari Liimataisen ruiskumaalaama kasvokuva.
Jättimäisen teoksen edustalle on laitettu kirja, johon voi kirjoittaa omat muistonsa syntymäpäiväsankarista.
– Olisi mukava saada kertomuksia talteen, Ahola ja Soininen toivovat.
Näyttelyä ei ole pureksittu valmiiksi, vaan katsojalle annetaan tilaa tehdä omia pohdintoja kaupunkimme suurmiehestä.
– Käytössämme ei ole ollut valmista materiaalia kuin nimeksi. Onneksi olemme saaneet teoksia ja veistoksia lainaksi Jorma Niskaselta, Soininen sanoo.
Kaupunginmuseolta löytyy Mikko Niskasen jäämistöä jonkin verran: Mikon käyttämä klaffi, elokuvassa Ajolähtö käytetty kypärä, elokuvan Pulakapina (1977) roolivaatteita, kasa Mikon privaatissa käyttämiä kipparilakkeja, valokuvia, elokuvien käsikirjoituksia sekä elokuvajulisteita.
– Ja on meillä aito, Mikolle 27.8.1972 luovutettu, Filmiauran Leo Stålhammarin ja Paula Talaskiven allekirjoittama Jussi-kunniakirja elokuvan Kahdeksan surmanluotia ohjauksesta sekä näyttelijäsuorituksesta ja paljon muuta, Soininen esittelee.
Näyttely avattiin siis tänään torstaina ja on avoinna maaliskuun 17. päivään saakka. Näyttelyn aikoja on viilattu yleisöystävällisemmäksi ja pääsymaksuttomaksi.
Mikon näköistä -näyttely Äänekosken taidemuseolla ti, ke, to ja su klo 12-16. Vapaa pääsy
Vaikuttaa hienolta, täytyy tulla käymään. Tuli vaan mieleen eikö voisi kehitellä Mikko leivonnaista tai keittoa kuten monella muullakin suurmiehellä on. Joku vois muistaa mistä Mikko erityisesti tykkäsi, ja sen pohjalta sitten… Onhan täällä leipomoita, Ja resepti julkiseksi. Olisi yksi spesiaalituote tapahtumiin. Aikoinaan Kotikadussa oli Hannes pulla jota piti kohottaa kaksi kertaa että sai korkean. Eikä sitten ainakaan nimikkokaljaa.