Työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu toimii kaikkien työntekijöiden edustajana ja toimi on kokopäiväinen. Äänestys on käynnissä ja aikaa nappulan painamiseen verkossa on perjantaihin, 8. marraskuuta kello 15:een saakka. Äänekosken kaupungin työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on kaudella 2014-2017 joko Kari Marjo, Hannu Penttinen tai Harri Niemi. ÄKS tapasi koko kolmikon ja kysyi jokaiselta samat kysymykset. Tässä he ovat ja tässä heidän vastauksensa:
Kari Marjo
OAJ:n Äänekosken paikallisyhdistyksen ÄPY:n hallitukseen juuri valittu 40-vuotias, Koulunmäen koulun liikunnan ja terveystiedon lehtori Kari Marjo lähti mukaan ehdokkaaksi siksi, että on taustalla seurannut mielenkiinnolla työsuojelullisia asioita, ja haluaa päästä vaikuttamaan niihin itse. Innokkuutta asiaan löytyy, vaikka työsuojelupuolen koulutus ja kurssit puuttuvat.
– Ei niitä tässä vaaditakaan. Jos tulen valituksi, lähden heti kouluttautumaan ja hakemaan viimeisimmät tiedot aiheeseen.
Kari Marjo, mitkä näet työsuojeluvaltuutetun tärkeimmiksi painopisteiksi?
– Keskiöön nousee homekiinteistöjen tilanne. Säästämiset ja säästämisen vaikutukset näkyvät henkilökunnan jaksamisessa. Myös määräaikaisten työntekijöiden asema kaipaa kohennusta. Järkyttävänä esimerkkinä se, kuinka määräaikaisia opettajia siirretään homekouluissa siirtokehotuksen saaneiden opettajien paikalle. Ei ole oikein, että ihmisillä pelataan tällaista rulettia. Minusta kaupungin nykyinen työsuojelu ei ole antanut riittävästi tukea tässä akuutiksi nousseessa asiassa. Kaupungin tiedottaminen ontuu, ja tähän toivon välitöntä parannusta. Otetaan esimerkiksi Asemakadun koulu. Onko oikein, että asiakirjoja voi käydä lukemassa vain rehtorin kansliassa? Miksi ne eivät ole julkisia? Tiedottaminen on yksipuolista ja ristiriitaista. Näen tärkeäksi painopistealueeksi läpinäkyvyyden jota tulee avoimen tiedottamisen myötä.
Sisäilmaongelma on Marjolle arkipäivää. Hän työskentelee Koulunmäellä tämän probleeman kanssa.
– Äkkiä kehiin strategia mitä tehdään, miten edetään ja missä aikataulussa. Ongelmaa on turha salailla ja hyssytellä, sillä se on todellinen. Ongelmaan löytyy ratkaisu rahalla, ja koska sitä ei ole, niin tässä tilanteessa täytyy saada homekiinteistöissä työtä tekeville tukea arjen jaksamisessa. Ei ole kenenkään etu, kun ratkaisuja pitkittämällä sairastutetaan henkilöstö ja oppilaat. Taakka lisääntyy sairaskertomusten muodossa. Tässä ei ole halpoja ratkaisuja. Virkamiehet ja päättäjät ovat sulkeneet silmänsä tämän todellisen ongelman edessä liian kauan.
Mitkä ovat vahvuutesi?
– Uskallan tarttua haasteisiin. Katson asioita uusin silmin, en ole urautunut, eikä minulla ole poliittisia sidonnaisuuksia, siinä mielessä tulen ikään kuin ulkopuolelta. Olen ensimmäiseltä koulutukseltani kulttuurituottaja joten en ole vain urheilumies. Olen tottunut työskentelemään monipuolisissa tehtävissä erilaisten ihmisten kanssa.
Heikkouksista kysyttäessä Marjo naurahtaa vaimon tietävän nämä parhaiten.
Työnantajan rooliin hän löytää konkreetteja parannusehdotuksia.
– Vaikuttaa siltä, että työntekijöitä on vaikea kohdata. Eikö työnantajalla ole muuta tapaa kuin se, että henkilöstö saa lukea heitä koskevia asioita lehtien palstoilta? Työnantajan on kasvoton, tai ainakin siltä se tuntuu.
Jos Marjo valitaan työsuojeluvaltuutetuksi, hän kouluttautuu ensitöikseen.
– Tutustuisin työpaikkoihin, ihmisiin ja organisaatioon. Kuuntelisin herkällä korvalla ja otan koppia mihin voisin vaikuttaa. Kävisin ongelmakohdat läpi vaikka SWOT-analyysillä. Olisin kaikkien työpaikkojen edustaja painottaen kaikkien työntekijöiden tärkeyttä.
Harri Niemi
JHL:n ehdokas on 55-vuotias Harri Niemi. Hän työskentelee Äänekosken mielenterveyspoliklinikalla psykiatrisena sairaanhoitajana. Työsuojelutehtävät ovat hänelle tuttuja, sillä hän on ollut Juurikkaniemen sairaalassa, Sisä-Suomen sairaalassa ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä työsuojelutehtävissä liki parinkymmenen vuoden ajan, ollen työsuojeluasiamiehenä, varavaltuutettuna sekä valtuutettuna.Koulutusta on kokemuksen lisäksi: Niemi on saanut työsuojelutehtäviin koulutusta KTV:n ja JHL:n järjestämillä kursseilla ja päivittänyt työsuojelun peruskurssin tietoja vuonna 2012 ja käynyt Hyvän kohtelun edistäminen työelämässä -kurssin tänä vuonna.
Harri Niemi, mitkä näet työsuojeluvaltuutetun tärkeimpinä painopisteinä?
– Työsuojelussa on vain tärkeitä alueita. Ei ole olemassa vähemmän tärkeitä ja tärkeitä asioita. Lähitulevaisuuden painopisteet ovat SOTE-uudistuksessa sekä kuntarakenteen muuttumisessa. Nämä asiat luovat epävarmuutta työkentälle. Epävarmuus näkyy työssä jaksamisessa. Kunnan pitää tuottaa tietyt palvelut joko omana tai toisen osapuolen tuottamana. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoiminnan sujuvuus edellyttää jatkuvaa dialogia ja toiminnan tarpeen tunnistamista muuttuvissa tekijöissä. Yleisellä tasolla katseet on kiinnitettävä jaksamiseen. Työsuojelu on muuttunut. Työpaikkojen turvallisuuteen osataan jo kiinnittää huomiota, sisäilmaongelmat ovat nyt suurin ja vaikein alue.
Harri Niemi tietää, että sisäilmaongelmat on asia, jossa riittää työsuojelullista työtä.
– Meillä on kauhean surkea tilanne. Kaupungistamme ei löydy montakaan tervettä tilaa, jossa työskennellään. Se on huolestuttavaa, että asiaa yritetään ratkaista siirtämällä ihmisiä epäterveistä tiloista toisiin. Tästä olen erittäin huolissani. Opettajat oirehtivat, mutta fakta on se, että oppilailla ei ole vaihtoehtoja. He istuvat pulpeteissaan pitkät päivät vuodesta toiseen epäterveissä tiloissa.
Työsuojelulla voidaan vaikuttaa kaupungin imagoon. Niemi kertoo, kuin hyvä kello kuuluu kauas ja huono vielä kauemmaksi. Nyt Äänekoskesta raportoidaan jälkimmäistä.
– Kaupungin imago ei ole korkealla tasolla. Työhyvinvoinnin puolella voimme vaikuttaa imagoon. Tähän tarvitsemme työnantajan tukea ja nyt tilanne on tavattoman huono, sillä pelimerkkejä ei ole käytössä.
Mitkä ovat vahvuutesi?
– Kuunteleminen ja hyvä neuvottelutaito. Toki näiden lisäksi myös pitkä kokemus työsuojelusta. Olen motivoitunut, sekä myös valmis kouluttamaan itseäni lisää osaamiseni vahvistamiseksi. Ratkaisumallien löytymisen jälkeen muuttuvan tilanteen kohtaamisessa etsimme hyvät puolet.
Entä heikkoudet, onko niitä?
– Henkisenä haasteena pidän sitä, että olen uusi työntekijä kaupungissa. Olen työskennellyt täällä vuoden.
Onko työntajalla parannettavaa?
– Tiedonkulku ja tiedottaminen ontuu. Ei ole oikein, että työsuojeluvaltuutettu joutuu etsimään tietoa sillä tiedonkulun tulisi olla avointa. Kaupunki on toiminut joissain asioissa nippanappa valvontalian puitteissa, näihin on tultava muutos.
Mitä tekisit ensitöiksesi työsuojeluvaltuutettuna?
– Menisin työpaikoille kuuntelemaan ja puhumaan. Neuvottelisin työnantajan kanssa tiedon saamisen ja antamisen avoimuudesta. Pyrkisin takaamaan työntekijöille terveet työtilat.
Hannu Penttinen
OAJ:n Äänekosken paikallisjärjestön ÄPY:n ehdokas ja istuva työsuojeluvaltuutettu on liikunnan ja terveystiedon lehtori Hannu Penttinen, 57. Äänekoskella yläkoulun ja lukion liikunnanopettajana vuodesta 1980 lähtien työskennellyt Penttinen on toiminut viimeiset neljä vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Hän hakee pestiin uudelleen, ennen eläköitymistään.Penttinen on kouluttautunut työsuojelutehtäviin työsuojelun perus- ja jatkokoulutuksissa. Lisäksi hän on kouluttanut kaupungin organisaation työyksiköitä sisäisillä vuorovaikutuskoulutuksissa.
Hannu Penttinen, mitkä näet työsuojeluvaltuutetun työssä tärkeimpinä painopisteinä?
– Olla työhyvinvoinnin lähettiläs. Työyhteisöjen toiminta on ratkaisevassa roolissa ja vuorovaikutustaidot niin johtamisen kuin esimies- ja alaistasolla on hyvinvoinnin tae. Yksittäisongelmista kokonaisratkaisuun, se on slogan, jota olen halunnut pitää punaisena lankana tässä työssä. Pistorasiat pitää hoitaa työpaikalla ja kiinnittää huomio työpaikan arjen toimivuuteen. Oikeastaan nimike voisi olla tänä päivänä työhyvinvointivaltuutettu. Työssä jaksaminen ja jatkaminen on ykkösasia, ja henkilöstöön satsaaminen on työnantajan eli kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Sisäilma- ja ilmapiiriongelmat ovat yhtä tärkeitä asioita.
Sisäilma?
Sisäilma- tai oikeammin sisäilmasto-ongelmat ovat Penttisen sydäntä lähellä. Itsekin sisäilma-altistunut tietää, miten ongelma laajasti vaikuttaa, ei pelkästään fyysisesti vaan myös psyyken puolelle.
– Tämän asian kanssa olen niin tosissani kuin olla ja voi. Tästä kaupungista ei löydy monta niin pätevää henkilöä kuin minä puhumaan sisäilmasto-ongelmista. Olen ennättänyt perehtyä tässä työssä tähän aiheeseen hyvin paljon. Meidän pitää osasta katsoa kymmenen vuoden päähän, eikä tekohengittää vanhoja rakennuksiamme ”kuntoon”. Äänekoskella on mittavia haasteita, sillä meillä ei ole montakaan tervettä rakennusta. Ei pidä mennä talous edellä ajattelulla, sillä se maksaa tässä asiassa meille myöhemmin tuplasti.
Kunnan imagolle vitkuttelu on pahasta.
– Tämä on arvokysymys. Jos meillä on viisi oireilevaa lasta ja opettajaa, niin hyväksymmekö me sen vai pidetäänkö määrää normaalina koska se ei ylitä viitearvoja? Jos me tiedetään että oireet johtuvat rakennuksen sisäilmasta, niin hyväksymmekö me sen silti? Ei pitäisi, tai oikestaa emme saisi hyväksyä. Päiväkodit ja koulut on saatava kuntoon, ja sitä myöten Äänekoskesta tulee houkutteleva paikka muuttaa. Ylipäätään kiinteistöillemme pitäisi saada kunnossapitoon kokonaisvaltainen toimintatapa.
Mitkä ovat vahvuutesi?
– Hyvät vuorovaikutustaidot ja verkostoituminen. Eikä perusäänekoskelaisuuttani voi väheksyä tässä asiassa. Tunnen ihmiset ja kentän ja minut tunnetaan. Koen sen vahvuudekseni, että minuun ollaan yhteydessä paljon, ei vain työntekijäpuolelta vaan myös esimiesten taholta. Vahvuus on myös se, että olen hyvin tehtävään kouluttautunut. Väitän, että kunnanvaltuutettuna olosta on minulle työssä enemmän hyötyä kuin haittaa. Minulla on korkea työmoraali ja se on Äänekosken etu.
Heikkoudet?
– Olen hätähousu. Joskus tulee sanottua mitä ajattelee ennen kuin ajattelee mitä sanoo. Minulle sattuu ja tapahtuu. Mokia tulee tehtyä, tai sanotaan vaikka näin, että niitä pitää uskaltaa tehdä.
Onko työnantajalla parannettavaa?
– Äänekoskella on ihan liian pienet resurssit henkilöstöhallinnassa. Kun kaksi ihmistä pyörittää 1300 henkilön henkilöstöpolitiikkaa niin se ei riitä, kun puhutaan hyvästä työnantajakuvasta. Uudessa kaupunkistrategiassa on ykköstavoitteena on henkilöstöpolitiikassa työhyvinvointi.
Miten jatkaisit työtäsi, jos tulet uudelleen valituksi?
– Ajaisin sitä, että työsuojeluvaltuutetun nimi muutettaisi työhyvinvointivaltuutetuksi. Siitä lähtee myös asennemuutos liikkeelle. Samalla tiellä mennään kuin tähän asti, toki lukemattomista kokemuksista oppineena.
