Äänekoski on teknologiamurroksen häränsilmässä

Valokuiturunkoverkko valmistuu tänä kesänä tarjoamaan äänekoskelaisille huippunopean tietoliikenneyhteyden. Hanke onnistui suunnitellusti.

Äänekoski on nyt siirtynyt nykyaikaan. Huippunopean nettiyhteyden tarjoava 120 kilometriä pitkä valokuiturunkoverkko ulottuu Suolahdesta Kalaniemen pohjoisimpaan kärkeen ja Sumiaisista Hietamaan asti.

— Tämä on ollut mittava hanke ja paljon on saatu aikaan. Valokuituverkko on iso asia niin kirkonkylille kuin kaupallisille alueillekin ja tarjoaa nykyaikaisen yhteyden yrittäjien ja julkishallinnon käyttöön, Ääneseudun Kehityksen kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri toteaa.

Äänekoskella verkon rakentaa kokonaisuudessaan TeliaSonera.

KAUKAISIMPIIN kunnan kolkkiin runkoverkosta ulottuu langattomia 4G-laajakaistayhteyksiä, tulevaisuudessa mahdollisesti jopa 5G-yhteyksiä.

– Langaton yhteys on hyvä vaihtoehtoja sinne, missä ei ole ADSL-laajakaistaa eli vanhaa kupariverkkoa eikä uutta kuituverkkoa, TeliaSoneran projektijohtaja Seppo Kuusisto sanoo.

Aho-Pynttäri huomauttaa, että hyvät langattomat yhteydet riittäisivät myös esimerkiksi valmistellun biotuotetehtaan myötä lisääntyvän metsänkorjuun tietotekniikan tarpeisiin.

Kaupunginjohto pitää toimivaa tietoliikennettä tärkeänä osana kaupungin imagon kehittämistä.

– Äänekosken onni on, että kaikki on mennyt suunnitellusti. Huippunopean nettiyhteyden toivotaan osaltaan tekevän kaupungista yhä houkuttelevamman vaihtoehdon myös uusille asukkaille, kaupunginjohtaja Hannu Javanainen kommentoi.

VALTAKUNNAN TASOLLA toimiva ja tasapuolisesti myös maaseudulle ulottuva nopea tietoliikenneyhteys koetaan niin tärkeänä tekijänä, että Valtioneuvosto käynnisti Laajakaista kaikille -hankkeen vuonna 2008.

Alueet, joiden ei uskota rakentuvan vuoden 2015 loppuun mennessä itsestään markkinavetoisesti saavat valtion tukea.

– Äänekoskella ollaan varauduttu kustannuksiin reilusti, päätös on tehty yli 500 000 eurosta. Lopullinen summa varmistuu, kun hanke valmistuu, Aho-Pynttäri kertoo.

Runkoverkon rakentaminen aloitettiin Äänekoskella vuonna 2013 ja viimeisetkin osuudet valmistuvat kuluvan vuoden aikana.

Projektijohtaja Kuusisto tarkentaa, että verkko on hyvin pitkäaikainen investointi ja liittymiä voi tilata vielä kymmeniä vuosia eteenpäin.

Kuidusta uskotaan tulevan pääasiallinen langallinen tekniikka samalla, kun langaton tekniikka kehittyy yhä tehokkaammaksi.

Äänekoski on parhaillaan teknologiamurroksen häränsilmässä.

TAIJA KOLEHMAINEN

Laajakaista mahdollisti muuton Konginkankaalle

Tuore konginkankaalainen Tapani Huttunen ei pärjäisi ilman nopeaa nettiyhteyttä.

– Teen esimerkiksi ohjelmointia Jyväskylään Qvantelille ja työ vaatii luotettavan nettiyhteyden, joka ei saa katkeilla kesken työpuhelun tai sovelluksen lähettämisen. Muutimme tänne Konginkankaalle helmikuussa ja kriteerit talon valinnassa olivat järven läheisyyden lisäksi se, että nopea nettiyhteys täytyy saada.

Huttunen halusi liittyä valokuitukaapelin runkoverkkoon.

– Työn lisäksi meillä käytetään nettiä muutenkin, Netflixiä tulee katsottua paljon. Langattoman verkon käyttöä ei edes harkittu, sillä se hidastuu ja pätkii heti, kun koululaiset pääsevät koulusta, Huttunen kertoo.

– Meille riittää sellainen 20–30 M:n vakaa yhteys, joka ei pätki. Tässä tällä hetkellä oleva 15 M:n yhteys riittäisi juuri ja juuri vapaa-ajan käyttöön meidän perheellemme.

Huttunen asuu linnuntietä kilometrin päässä Konginkankaan keskustasta, joten asuinalue lasketaan kaupalliseksi alueeksi. Sinne ei markkinoida aktiivisesti runkoverkkoon yhdistymistä, vaan asukkaiden pitää itse olla aktiivisia.

– Kävin infotilaisuudessa ja otin sen jälkeen selvää, miten valokuidun saa meillekin, Huttunen kertoo.

Koska Huttusilta on matkaa runkoverkolle 700 metriä, hintaa liittymälle kertyi noin 3 500 euroa. Se on koko naapurustolle laskettu potentiaalinen hinta, joka muiden liittyjien myötä jyvittyy asiakkaiden kesken.

TILDA HOPIA

Punainen viiva on vuonna 2013 rakennettu runkoverkko. Sininen runkoverkon osuus rakentuu vuonna 2014. Vihreiden kyläverkkojen tilaajaehto ei täyttynyt, joten niiden osalta runkoverkkoa ei rakenneta. Läpikuultava turkoosi kuvaa markkinavetoiseksi määriteltyä aluetta, joka ei saa julkista tukea. Grafiikka: TeliaSonera Oyj

TiesiX?

– Valtioneuvosto käynnisti Laajakaista kaikille -hankkeen vuonna 2008. Tavoitteena on tarjota kansalaisille huippunopea tietoliikenneyhteys vuoden 2015 loppuun mennessä.

– Äänekoskella verkkohankkeen toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella TeliaSonera Oyj.

– Hankkeen rahoitus jakaantuu valtion, kunnan ja operaattorin kesken. Julkista tukea annetaan haja-asutusalueiden, joiden ei uskota rakentuvan markkinavetoisesti.

– Äänekoski on sitoutunut 580 000 euron tukeen, valtio tukee hanketta 33 prosentin mukaisesti ja loppuosan maksavan TeliaSonera ja asiakkaat. Yhteensä runkoverkon kustannuksen arvioidaan olevan Äänekoskella reilu 1,5 miljoonaa euroa.

– Enintään sadan metrin päähän runkoverkosta vedettävän linjan liittymämaksu liitäntälaitteineen on 2222 euroa. Kauempana asuville liittymismaksu räätälöidään.

– Taajamiin ja haja-asutusalueille on tarjolla myös langattomia 4G-verkkoyhteyksiä.

Juttu julkaistiin ÄKS 84 -lehdessä keskiviikkona 4. kesäkuuta 2014.