Parin kesän yli kulttuurimenoja Äänekoskella yhteen kerännyt Ääniä Festivaali päätettiin lopettaa. Tämä on tapahtuman järjestäjien yhteinen kiitos.
Painavimmat syyt Ääniä Festivaalin loppumiseen ovat taloudellisia, mikä on valitettava ja nöyräksi laittava tosiasia.
– Isosti yritettiin mutta metsään mentiin. Musiikin, teatterin, elokuvan sekä kuva- ja sanataiteen Ääniä Festivaalia ei järjestetä tulevana kesänä, vaikka tapahtumalle toivottiin pitkää ikää Äänekoskella. Puolen vuoden mietintätauon jälkeen Kulttuuriyhdistys Ääniä istui alas keskustelemaan rehellisesti ja päätti, että monitaidefestivaalin tekemiseen ei riitä enää voimavaroja. Lähdimme tekemään uutta tapahtumaa suurella tahdonvoimalla keskelle epävarmoja aikoja. Tavoitteenamme oli osoittaa, että taiteella ja kulttuurilla on vahva jalansija Äänekoskella. Tätä mieltä olemme edelleen ja sen todistamisesta ylpeitä! Kahden kesän aikana Äänekoskella nähtiin toistasataa esitystä, joista parhaat palat toivottavasti jäävät elämään meidänkin jälkeemme, Ääniä Festivaalin ydinryhmä tiedottaa
Isolta osin entisistä äänekoskelaisista koostunutta ydinjoukkoa yhdisti haave rakentaa kotiseudulleen uusi näyttämö paikalliselle osaamiselle.
– Halusimme nostaa kulttuuria framille paikallispolitiikassa, käytäväkeskusteluissa ja päätöksenteossa. Nyt kun katsomme tallaamaamme polkua taaksepäin, niin Ääniä Festivaali keräsi ympärilleen kadehdittavan upean liikehdinnän. Tapahtuman taustalle muodostui suuri yhteisö paikallisia taiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä, jotka lähtivät mukaan ennakkoluulottomasti. Samaa vankkumatonta tukeaan yhteiselle urakalle tarjosivat alusta asti Äänien tekemistä kannustaneet ja sen mahdollistaneet Äänekosken energia, Äänekosken kaupunkisanomat sekä Ärmyn ja Äänekosken moottorikerhon väki.
Ääniä laittoivat tapahtumaan Pub Markus, Willen olohuone ja keittiö, Koskela ja Äänekosken kulttuuritoimi. Rinnallamme kulki joukko paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä ja tapahtuma-alan ammattilaisia, joiden kanssa toimimista jää työryhmä kaipaamaan.
– Erityisen lämpimän kiitoksen haluamme osoittaa Äänekosken taidepuiston väelle. Kunnioitamme esimerkkiänne omaehtoisen kulttuurin luojina. Vaikka Ääniä hiljenee, niin Taidepuisto jää. Äänekoskelainen kulttuuri jää. Kannustamme ihmisiä liikkeelle ja osallistumaan, sillä kulttuuria ei anneta ylhäältä päin, vaan sitä luodaan itse.
Mitä tapahtui Äänille?
Monitaidefestivaali Ääniä tuli äänekkäästi, tähtäsi korkealle ja päättyi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Vain vuosi takaperin tapahtumalle myönnettiin tunnustus merkittävästä kulttuuritapahtumasta Keski-Suomessa Suomen kulttuurirahaston toimesta. Mitä ihmettä tapahtui, vastaava tuottaja Jasu Rossi?
– Olemme tyytyväisiä siihen, mitä näiden parin kesän aikana teimme. Uutta tapahtumaa rakennettiin kuitenkin kahden ison kriisin keskellä ja vaikka Ääniä-viikko oli mahtavaa aikaa Äänekoskella, niin esituotanto kävi raskaaksi. Meidän tekijäporukastamme suurin osa asuu muualla, mikä päivätöiden ohella kuormitti talkoohengellä tekevää väkeä yksinkertaisesti aivan liikaa. Päätimme, että tähän on hyvä lopettaa, Rossi vastaa.
Ääniä Festivaali järjestettiin Keitelejazzien perintöä kunnioittaen Äänekoskella heinäkuun lopussa vuosina 2021 ja 2022. Idea tapahtumasta syntyi alkuvuodesta 2020 juuri ennen maailmanlaajuista pandemiaa. Monitaidefestivaalin taustalla oli vapaaehtoisten joukko, joka koostui tapahtuma-alan ammattilaisista, musiikin harrastajista ja taiteen ystävistä.
– Suurimmaksi haasteeksi tämän kokoluokan kulttuuritapahtuman juurruttamisessa nousevat taloudelliset kysymykset. Valitettavasti me jäimme viime kesänä liian kauaksi tavoitteistamme erityisesti Rantapuiston ison lavan osalta, ja vaatisi pitkäjänteistä työtä saada monitaidefestivaali kannattavaksi lipputuloilla, Rossi toteaa.
Tavoitteena oli tehdä Äänekoskelle kunnianhimoista tapahtumaa ja tuoda uudenlaisia taidemuotoja paikallisten saataville. Siinä vastaava tuottaja näkee tekijäporukan onnistuneen.
– Me voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että molemmat Ääniä Festivaalit olivat merkittäviä kulttuuritapahtumia Keski-Suomessa. Erityisesti pop up -galleriat olivat huimia menestyksiä, jotka vetivät pienen kylällisen verran väkeä liikkeelle. Toivottavasti tästä jäi jälki Äänekosken kulttuurikenttään, Rossi sanoo.
Ääniä Festivaali hiljenee mutta sen viesti toivottavasti kantaa vielä vuosia eteenpäin.
Keitelejazzit lopetti varmaankin 2-3 tekijää. Kaupungin edustajien huono asenne tapahtumaan; tukiasiassa ei kuunneltu jazzorganisaation toiveita, miten tuki kohdennetaan. Toinen melkein yhtä suuri tekijä oli tietenkin korona. Kolmas tekijä lienee se, että vanhat konkarit olivat jo tehneet tarpeeksi ja halusivat päästä ”eläkkeelle”. Itse konsepti ja tarjonta oli erinomainen. Se ei tarkoita sitä, ettei aina jotain parannettavaakin olisi..Ääniä festivaalien osalta odotinkin tällaista ilmoitusta. Nuoretkaan voimat eivät jaksa sitoutua kuten festarien järjestäminen vaatii.Se vaatii paljon talkoohenkeä ja sitoutumista. Lisäksi keitelejazz-diggarit kaipasivat sydämensä pohjasta Keitelejazzeja, niin minäkin.
Onneks Matti järjestää KuusYäsärit että meillä on edes yksi tapahtuma, joka kerää isosti väkeä, ja saa kuulla huippua musiikkia. Festivaalit ei ole kyllä kiinnostanut yhtään
Ääniä oli erittäin kunnianhimoinen projekti, vaikea toteuttaa liiketaloudellisesti. Keitelejazz oli upea, musiikkiin keskittynyt festivaali. Toi Äänekoskelle runsaasti mainetta. Löytyisikö vielä kipinää puhaltaa Keitelejazz takaisin Äänekosken kesän kohokohdaksi? Taloutta voisi rakentaa vaikka kannatusyhdistyksen avulla?