Kansanedustaja Anne Kalmari, 46, haluaa kolmannelle kaudelleen Arkadianmäelle. Hieman taikauskoakin on mukana Kivijärveltä kotoisin olevan maanviljelijän vaimon kampanjassa.
Mistä on kyse?
Kaurahiutaleiden pussittamisesta. Pussien jakaminen mahdollisille äänestäjille on osa Kalmarin (kesk.) vaalityötä.
Miten kikka tehdään?
Kalmarin puoluetoveri, kaupunginvaltuutettu Laura-Liisa Hyytiäisen on kutsunut kotiinsa Äänekosken Kirkonmäelle ystäviään ja naapureitaan. Paikalla on hieman toistakymmentä ”tavista”, joista useimmat kansanedustajalle entuudestaan vieraita.
Kalmari pistää pystyyn pussitustehtaan, jossa lapsityövoimaakin käyttäen liimataan mainostarroja paperipusseihin. Suurin osa vieraista seisoo ruokapöydän ympärillä ja täyttää pusseja.
Faktaa
Pussitustalkoita järjestetään noin 20 ympäri Keski-Suomea. Normaalisti pussitetaan 25 kilon säkki Rutalahden Myllyn hiutaleita.
Annospusseja säkillisestä syntyi kolmen banaanilaatikon verran, noin 500 kappaletta. Aikaa pussitukseen meni alle puoli tuntia.
Toimiiko kikka?
Kahdella edellisellä kerralla toimi. Kalmari kertoo saaneensa aiemmissa vaaleissa jotakuinkin yhtä monta ääntä kuin pusseja jaettiin. Vuonna 2007 ääniä kertyi 8246 ja vuonna 2011 jo 9288.
Tällä kertaa pusseja on tarkoitus jakaa noin 10 000. Kyse on siis osin myös taikauskosta.
Kalmarin kaurapusseissa on mainoslausekin: ”Peloton nainen periferiasta”.
Ehdokkaan sana
– Ensimmäisellä kerralla ei ollut yhtään rahaa kampanjaan, joten keksin tämän. Pussittamisesta on tullut jo brändi, jota ihmiset kyselevät. Tämä on vähän kuin päivitetty tupailta.
– Pussitustalkoissa ihmisten on helpompi lähestyä ehdokasta ja kysyä asioista kasvotusten. Ei tarvita poliittista jargonia vaan voidaan jutella rauhassa ihan mistä tahansa.
– Haluan samalla korostaa myös lähiruoan merkitystä ja kiinnittää huomiota maatalouden mataliin tuottajahintoihin.
– Itse aloitan päivän hyvin usein juuri kaurapuurolla.
ÄKSän Äänikikka-sarja alkaa tästä. Voi olla, että sarja myös loppuu tähän.
Kaikki keskisuomalaiset ehdokkaat voivat tarjota sarjaan omia äänikikkojaan
– kunhan kikat ovat jotenkin erikoisia ja persoonallisia. Kikat pitää myös
toteuttaa Äänekoskella. Valinnat tehdään toimituksellisin perustein.
Olihan tämä ”ryynipussi”kokemus sinänsä.Koko keittiö haisi ”ulolle” puuroa keitettäessä,Mitenkähän vanhaa ryyniä tämä satsi mahtoi olla,ei millään pahalla ,mutta oliko tämä ihan oikeasti tarkoitettu ihmisille puuroksi, kysyy tosi pettynyt mummmo Viitasaarelta. Tyttären perhe nämä ryynit sai postilaatikkoon Saarijärvellä,ja antoivat ne meille ,kun syömme joka aamu tuota kaurapuuroa.mutta kyllä nyt jäi mummonpuuro syömättä ja taisi jäädä vaalitkin väliin…………………vastausta kaivaten !
…ja minä taas utelin Annelta s-postissa mistä tätä hiutaletta saa! Haudutin hella ykkösellä hissuksiin rusinoiden kera puuroa, taatusti Elovenat voittaa maussa ja pehmeydessä.
Minun periferiani on vain niin kaukana Rutalahdesta?, ettei täältä varmaan löydy näitä ostettavaksi (E-Pohjanmaa/Kurikka)
Kulkiessani sielläpäin taatusti etsin itselleni….
Makuelämys!
No niin Anne Kalmari, toitotit vaalipuheissasi ettei koulutksesta saa vähentää ja toisin kävi. Eikö tämä ole sitä suuremman luokan populismia mitä suuremmissa määrin.
Petit siis äänestäjiäsi aika roimasti. Eikö ole mitään rajaa vaalipuheilla.