Tehtaan paperisoston pääluottamusmies Heikki Flinkman oli vuoden 2000 kuntavaalissa Vasemmiston sitoutumaton ääniharava.
– Aina löytyy moittijia, päätit niin tai näin, niin jonkun mielestä meni ihan väärinpäin, naurahtaa Äänekosken valtuustossa kaksi kautta kuntaliitoskiemuroiden aikaan vaikuttanut Heikki Flinkman.
Tehtaan paperisoston pääluottamusmies oli vuoden 2000 kuntavaalissa Vasemmiston sitoutumaton ääniharava. Valinta johti heti paikkaan kaupunginhallituksessa. Ammattiyhdistyskuvioissa saatu neuvottelukokemus ja määrätietoinen toiminta tiukoissakin tilanteissa antoi hyvän pohjan myös kunnallispolitiikkaan. Perehtymistä kuitenkin riitti yllin kyllin ja kysymistäkin piisasi, eli työtä se teetti monin tavoin päättäjäksi ryhtyminen.
– Ay-toiminnassa eri näkövinkkeleiden sovittelu johti lopulta päämäärään. Helsingissä asti piti rampata yhtenään. Konsensus ja kompromissit toimivat myös kuntapolitiikassa. Piti ottaa erilaiset realiteetit huomioon ja pyrkiä mahdollisimman hyvään päätökseen, Flinkman luonnehtii.
Huoli kansalaisista painoi ja taustajoukkojen evästykset oli pidettävä mielessä.
– Olen aina ajatellut, että pitää auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Tuo kantaa elämässä eteenpäin niin itseä kuin muita. Vastuu painoi ja oli yritettävä politiikassakin tehdä parhaansa asioiden eteen, jotka koki oikeiksi.
Flinkman kertoo, että vaikka oli sitoutumaton, ei koskaan tullut mieleen lähteä sooloilemaan ja irtopisteiden keruuseen.
– Ryhmässä asioista keskusteltiin ja ehdotuksia valmisteltiin. Porukalla tavoitteet linjattiin ja ryhmäneuvotteluissa ajettiin sitten eteenpäin. Ei tullut mieleenkään rivetä rivistä, vaikka aina ei ihan samaa mieltä ollutkaan. Itse kukin on varmaan joutunut hyväksymään asioita joskus pitkin hampain. Se on vain tätä elämää.
Ay-toiminnassa Flinkman oli oppinut, että suurten kokonaisuuksien kanssa on oltava tarkkana myös yksityiskohdista.
– Joku huomaamaton pikkuseikka, voi vesittää päätöksen. Ammattitaitoinen asioiden valmistelu ja päätöstekstin tarkka sorvaaminen on sujuvan ja osuvan päätöksenteon perusta.
Toimiva yhteistyö kamreerin kanssa on jäänyt erityisesti mieleen.
– Ei tarvinnut olla talousoppinut, että asioista sai tolkun, Flinkman kiittelee vielä näin vuosien perästä.
Kuntaliitosneuvottelut olivat haasteellisia ja väliin kiemuraisia. Lopulta tosiasiat kypsyttivät myös suolahtelaiset yhteiseen malliin ja päätökseen.
– Sumiainen tuli sitten mukaan valmiiseen asiaan vähän niin kuin kaupan päällisiksi.
Merkittävä, iso ja kauaskantava hanke valtuustouran aikana oli uuden terveyskeskuksen rakentaminen.
– Se oli päätös, jonka eteen tein omalta osaltani työtä antaumuksella. Nyt voi olla tyytyväinen tulokseen, kun terveyspalveluille on nykyaikaiset ja toimivat tilat.
Äänekosken nykytilannetta ja kehittämistä pohdittaessa Hirvaskankaalla asuva Flinkman nostaa esille hyvän kouluverkon, päiväkodit ja vapaa-aikapuolen vetovoiman.
– Investoinnit ovat pitäneet yllä hyvinvointia ja viihtymistä. Yrityksille on teollisuus- ja liiketontteja hyvin tarjolla.
Hän tuumailee, että kehittämisehdotuksia on hyvä nostaa esille ja keskusteluun ja muistuttaa myönteisestä tosiasiasta. Hirvaskangas kehittyy vauhdilla ja Koivistonkyläkin saa uusia asukkaita. Jyväskylän läheisyys vaikuttaa.
– Väkeä tulee niin Äänekosken kuin Uuraisten puolelle rajaa. Päätökset alueen kehittämiseksi tehdään kuntien yhteistyössä. Voisi olla selkeämpää, jos kehittyvä taajama palveluineen kuuluisi samaan kuntaan.
Flinkman arvioi, että houkuttelevalla kaavoituksella muuttoa voitaisiin vielä vauhdittaa.
– Satsataan sinne missä kasvu ja kehitys ovat luontevaa. Se on ihan realismia, Heikki Flinkman vakuuttaa hymyillen.
