Minna Gröhn käänsi rajun onnettomuuden ja kuntoutuksen rohkeudeksi tehdä taidetta.
Minna Gröhn esittelee uunituoretta runokirjaansa, jonka sivuille hän on vuodattanut ajatuksia elämästään, ihan niistä arkisista hetkistä. Gröhn kertoo olleensa jo pitkään innokas runojen kirjoittaja, mutta mieli ei ole uskaltanut tuoda tuotoksia julki. Jokin suomalainen vaatimattomuus ja pelko omien ajatusten jakamisesta esteli. Asiaan tuli muutos viime joulukuun ensimmäinen päivä, kun Gröhn joutui rajuun hirvikolariin. Itse kolarista Gröhn ei muista juuri mitään, mutta muistaa, ettei mennyt kauaa, kun runosuoni alkoi pulputa.
– Makasin sängyssä kotona onnettomuuden jälkeen ja minulla oli vihko ja kynä, joihin aloin heti kirjoittamaan ajatuksiani. Purin sitä uutta elämäntilannettani runoihin. Se oli minun selviytymiskeinoni, Gröhn kertoo.
ONNETTOMUUDESTA saatu aivovamma on pistänyt elämän uusiin uomiin, eikä ainoastaan huonolla tavalla.
– Se kokemus toi rohkeutta, eikä enää jaksa niin välittää pienistä asioista. Kun aloin kirjoittaa näitä kirjassa julkaistuja runoja, minulle oli alusta asti selvää, että haluan ja aion julkaista ne.
Runojen julkaiseminen onnistui Mediapinta Oy:n runokirja.fi -sarjan kautta. 58-sivuinen Elämästä tästä – runokirja julkaistiin vain muutama kuukausi Gröhnin onnettomuuden jälkeen.
– Kustannussopimus ja julkaiseminen sujui ihan yhtä vaivattoman oloisesti, kuin itse runojen kirjoittaminen. Se tuntui todella hienolta ja luonnolliselta. VAIKKA RUNOKIRJA on syntynyt rankan kokemuksen siivittämänä, ei kirja ole surullinen ja raju, ei edes melankolinen. – Ehkä se viesti tässä on enemmänkin kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että saan vielä elää. Haluan ehkä myös viestiä ihmisille, että vaikka olisi mikä niin ei kannata jäädä sängyn pohjan syövereihin makaamaan. Vaikka minullekin olisi voinut käydä todella pahasti, kävi silti hyvin. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa.
Runot syntyvät Gröhniltä kuin itsestään, hyvin usein niihin innoittaa luonto. Luonto näkyy myös kirjan sivuilla, Hanne Maneliuksen upeina valokuvina.
– Hannen voimauttavat kuvat tukevat runoja todella hienosti, melkein kuin ne olisi ihan tarkoituksella kuvattu. Sain nuo kuvat ja siinä oli oma hommansa, kun etsin runoille ja kuville pareja. Se oli osaltaan aika hyvää kuntouttavaa aivojumppaa! Kirjastaan Gröhn on saanut paljon positiivista palautetta ja kirjan kautta intoa oli myös matalankynnyksen runojulkaisuihin: Gröhnillä on oma runoilijaprofiili Facebookissa, jossa runoja ilmestyy lähes viikoittain kaikkien nähtäville. – En ole missään vaiheessa lopettanut runojen kirjoittamista ja nyt kirjoitan niitä Facebookiin, jos siltä tuntuu. Koen sen hyvänä kanavana välittää vähän iloa ja ajatuksia.
GRÖHN ON kääntänyt suuren vastoinkäymisen iloksi ja taiteeksi, ja jatkaa sillä tiellään. Runoja syntyy sellaista tahtia, että ehkä tulevaisuudessa näemme lisääkin runokirjoja.
– En ole vielä miettinyt uusia kirjoja, mutta ehkä.
Minna Gröhnin Elämästä tästä -runokirjan voit hankkia itsellesi Mediapinnan nettikaupasta, Pikkusiskosta Äänekoskelta ja suoraan Minna Gröhniltä.
X-kommentti:
En ole kova runoihminen, sillä ne ovat monesti vähän korkealentoista haihattelua. Kun Minna Gröhn lainasi kirjansa luettavakseni tätä juttua varten, sain ilokseni todeta, että joskus runouskin on helppoa ymmärtää. Minnan runot ovat lyhkäisiä kuvauksia siitä, mitä ihmisen päässä liikkuu. Monen runon kohdalla tulee olo, että noinhan se just on!
Kiitollisuuden teema näkyy selvästi kehotuksen omaisena pohdintana siitä, että pitäisi kiinnittää huomiota pieniin hienoihin asioihin. Varsinkin sellaisissa hetkissä, kun ne isot asiat on ihan päin honkia. Maneliuksen ottamat kuva tekevät runokirjasta eläväisemmän ja ehkä hieman tunnelmallisemman.
Kirjan lukaisee nopeasti läpi, mutta kehottaisin jokaista lukijaa keskittymään ja tunnelmoimaan vähän pidempään. Kunhan kesä tulee, voi istahtaa vaikka laiturinnokkaan tai riippumattoon, välillä nautiskellen runoista ja pohdiskella maailmanmenoa. Siihen tämä kirja on oikein passeli kaveri.
”Mitään ei kannata
jättää
tekemättä,
kokematta,
näkemättä.
Elä ystäväin
elämääsi
kulkien,
nauttien,
eläen”
MILKA KROGERUS
