Ajatuspaja Toivo on laskenut, miten tulevissa aluevaltuustossa paikat jakautuisivat kuntien kesken, jos ne jakautuisivat samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaalien annetut äänet.
Hallituksen esityksen mukainen aluevaltuusto valitaan suorilla vaaleilla maakunnan alueelta ilman nykyisistä kuntayhtymistä tuttuja äänivaltaleikkureita. Kaikissa tapauksissa maakunnan keskuskaupunki tulee saamaan suuren väkimääränsä myötä erittäin vahvan aseman. Laskennan mukaan Äänekoski saisi viisi paikkaa.
Selvitys kattoi manner-Suomen sote-alueet Uudenmaan ulkopuolella. Keskeiset havainnot ovat, että maakuntien keskuskaupunkien äänestysvoima riittää keräämään lähes puolet (47 %) aluevaltuutettujen paikoista keskuskaupungeille. Toisaalta noin neljäsosa Suomen kunnista on vaarassa jäädä kokonaan ilman paikkoja, ja toinen neljäsosa on jäämässä vain yhteen paikkaan. Muutoksen iso kuva on, että maakuntakeskusten päätösvalta sote-palveluista kasvaa merkittävästi samalla, kun pienimmistä kunnista se katoaa käytännössä kokonaan.
Keski-Suomen tapauksessa valtuuston koko tulisi olemaan 69 valtuutettua, jolloin ehdokaslistan enimmäiskoko on 86. Jos kustakin Keski-Suomen kunnasta annettaisiin ääniä samassa suhteessa kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa annettiin eikä tehdä muita oletuksia esimerkiksi puolueiden sisäisistä osaoptimoinneista tai yksittäisten ääniharavien merkityksestä, Jyväskylä saisi 69 aluevaltuustopaikasta reilusti ehdottoman enemmistön (39 paikkaa). Laskelmassa on otettu huomioon Kuhmoisen siirtyminen Pirkanmaan maakuntaan.
Vain seitsemän kuntaa (Jämsä, Äänekoski, Laukaa, Keuruu, Muurame, Saarijärvi ja Viitasaari) saisi enemmän kuin yhden paikan. Yhteen paikkaan joutuisivat tyytymään Hankasalmi, Joutsa, Karstula, Pihtipudas, Petäjävesi ja Uurainen. Kokonaan ilman paikkoja jäisivät Konnevesi, Toivakka, Kinnula, Multia, Kyyjärvi, Kannonkoski, Kivijärvi ja Luhanka.
Sotepalvelujen päätäntävalta on säilytettävä kunnassa.
Tällä voidaan taata yksilölliset palvelut niitä tarvitseville.
Yksilön tarpeet hukkuvat Maakuntamallin hallintohimmeleihin.
Marinin hallituksen sote-esitys on kallis koska se luo ylimääräisen hallintorakenteen.
Lisäksi maakuntamalli luo verotuspaineita ja johtaa julkisen ja yksityisen sektorin nykyisen kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen.