Lintulahden Nesteelle luovutettiin juhlavin menoin kopio Akseli Gallen-Kallelan teoksesta Keitele.
Keitele on toiminut monen taiteilijan inspiraation lähteenä, myös yhden Suomen merkittävimmän taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan. Gallen-Kallelalta on löydetty neljän versiota Keitele-nimisestä maalauksesta ja jopa 11 muuta aiheeseen liittyvää teosta. Gallen-Kallelan maalamista neljästä Keitele -teoksesta yksi ostettiin Lontoon National Galleryyn vuonna 1999, kaksi on julkisissa kokoelmissa ja yksi yksityisessä kokoelmassa. Vuonna 1904 maalattu taulu on yksityisomistuksessa ja sijoitettuna Gallen-Kallela museoon. Siitä on tehty kopio Lintulahden Nesteelle.
– Teos kuvattiin Gallen-Kallela museon toimesta ja Ijäksellä kuva painettiin canvas-tauluksi. Mukaan saatiin myös Konginkankaan kyläyhdistys, ja nyt taulu on saanut paikan Keiteleen rannalta, kertoo Helena Ojanen prosessin kulusta.
Ojanen kertoo Gallen-Kallelan neljän Keitele -teoksen olevan pienesti erilaisia.
– Vuonna 1905 maalatussa teoksessa veden virtaukset ovat erilaisia, Helena Ojanen sanoo.
Maailmankuulun Akseli Gallen-Kallelan Keitele-taulun jäljennös paljastettiin sunnuntaina Väisäsen Markun remontoimalla Lintulahden huoltoasemalla. Sopiva paikka, sillä ulko-ovelta näkyy sama maisema kuin mikä taulussa on! Gallen-Kallela sai Espanjassa pahan malarian, jonka vuoksi lepuutti itseään ja perhettään 1904 kesällä Lintulassa, nykyisen huoltoaseman takana olleessa talossa
– Vaatimaton maalaiselämä innosti taiteilijan tarttumaan siveltimeen uudella innolla,kuten taulun paljastuspuheen pitänyt Ahti Ojanen totesi. Ojanen edusti taulun lahjoittanutta Gallen-Kallela-museota sekä Kotiseutukerho Kömin Kiltaa. Kolmannen lahjoittajan, Konginkankaan kyläyhdistyksen puolesta onnitteli puheenjohtaja Esa Sällinen suositun huoltamon pitäjää, Markku Väisästä, hienosta remontista, jossa taiteilija Gallen-Kallela on otettu huomioon useammallakin tavalla.
Keitele -taulun paljastus oli houkutellut paikalle kotiseudusta ja kulttuurista kiinnostunutta väkeä kolmattakymmentä ja kamerat räpsyivät ahkerasti tilaisuudessa huoltamon aulassa, jonka seinällä on Keitele- taulun vieressä siitä kertova infotaulu.
Keitele-tauluja Gallen-Kallela valmisti neljä kappaletta pienin muutoksin 1904-1906. Tämän vanhimman version Gallen-Kallela-museo lainasi yksityiseltä omistajalta jäljennettäväksi Lintulahteen. Kaksi versiota on julkisissa kokoelmissa. Neljäs (maalattu 1905) myytiin Sothebyn huutokaupassa 1999 yksityiselle keräilijälle 2,2 miljoonalla markalla eli 243 000 punnalla. Tämä keräilijä lahjoitti sen Lontoon National Galleryn yleisön ihailtavaksi ja se on ollut siitä alkaen museon kolmen suosituimman kohteen joukossa – sitä on jopa kuvattu tuhansissa matkamuistoesineissä. (Lue lisää: https://www.nationalgallery.org.uk/paintings/akseli-gallen-kallela-lake-keitele)
Harvalla huoltamolla on tällaista kulttuuriarvoa tarjota. Näemmeköhän joskus Lintulahdessakin kaupallisia Keitele-kasseja, Saunatyttö-pyyhkeitä ja Ilves-Matti – tulitikkuja? Ottaisiko Kömin Kilta tämmöisenkin ohjelmaansa yhdessä Väisäsen Markun kanssa?
Kyläyhdistyksen onnittelujen jälkeen Kömin Killan Marjatta Huhta kiitti ja kukitti yrittäjä Markku Väisäsen, toivottaen edelleen hyvin jatkuvaa yhteistyötä.
Lintulahden huoltamon joka vessassa on tämä teksti. Miksei olisi, kun taiteilijan arvostama kalevalainen näkymä Väinämöisen veneenjälkineen on tavallisillekin kävijöille on tarjolla?
Siellä se on, Gallen-Kallelan 1904 kuvaama Haapasaari, entisessä asussaan. Joulukuun harmaudessakin voi kuvitella Väinämöisen kokemaan liistekatiskoitaan Lekolahteen ja soutelemaan ruuhta yli tyynen Räihänselän.
Lahjoittajien puolesta taulun Lintulahden huoltamolla paljasti Ahti Ojanen.
Gallen-Kallela on tuttu myös järven toisella puolella asuville Anneli Kauta-Soljavalle ja Erkki Soljavalle, sillä heidän Lepola-nimisellä tilallaan oli yläaitta, jossa Gallen-Kallela usein yöpyi – joskus rankemmankin illan päätteeksi silloisen omistajan, opettaja Kustaa Laitisen kanssa. Lepolan tilalla kasvaa seudulla erikoista kasvistoa, kuten luumu- ja kirsikkapuita, Siperian hernepensasta, jalavaa ja lehmusta – Laitinen kun oli puutarhanhoitajakin täällä erämaassa. Soljavat ovat lahjoittamassa Gallen-Kallelan nukkumasängyn Kömin Killan museoon ensi keväänä. – Hyvä nukkua vällyjen alla, mutta sänky oli liian lyhyt, kirjasi Gallen-Kallela Lepolan sängystä. Taiteilijan kanssa tekemistään kalaretkistä ja vauhdikkaista illoista kertoi Kustaa Laitisen poika Eino (E.K.) Laitinen.
Gallen-Kallelan museo, kuva: Jukka Paavola
Canvaasitaulu alkuperäisestä maalauksesta
Lahjoittajat:
Gallen-Kallela Museo
Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry
Konginkankaan kyläyhdistys ry
