Yksityisten välinen kaupankäynti internetin kautta lisää suosiotaan. Nettiin syntyy tihenevään tahtiin sivustoja, joissa tehdään tuhansia kauppoja yksityisten välillä päivittäin. Kuluttajansuojalaki ei koske yksityisten välistä kauppaa.
Valitettavasti osa kaupoista menee pieleen ainakin toisen osapuolen mielestä: tavara, jonka ostaja kuvitteli maksaneensa ja ostaneensa, ei koskaan saavu perille, mutta rahat kyllä menivät. Syynä ei ole postin hitaus vaan se, että tavaraa ei koskaan ollutkaan myyjällä. Missä kohtaa ostajan hälytyskellojen sitten pitäisi oikein soida?
Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvot nettiostoksia miettivälle:
1. ÄLÄ OSTA SIKAA SÄKISSÄ! Kun olet ostamassa jotakin, vaadi myyjältä vähintäänkin kuva tavarasta. Mieluiten sellainen kuva, jossa on myös myyjän nimi ja päivämäärä lapulla kuvassa myös. Silloin kuva ei ole suoraan netistä poimittu, jonkun muun kuva.
2. TARKASTA TAVARA! Maksa tuote vasta sitten, kun olet tarkastanut sen. Jos ette voi tavata kasvotusten, sovi kaupat postiennakolla ja huomautuksella paketin osoitekortissa, että ostaja saa tarkastaa lähetyksen ennen maksamista. Silloin voit avata paketin ennen maksamista ja tarkastaa, että siellä on muutakin kuin sanomalehtiä.
3. VARO LIIAN HALPAA! Netissä myydään paljon myös varastettua tavaraa. Jos myyjä myy uutta tuotetta murto-osalla vastaavan tuotteen hinnasta kaupassa, tässä vaiheessa olisi syytä epäilysten herätä. Jos ostaa varastetun tavaran hinnalla, jolloin olisi syytä epäillä, että tavara voisi olla rikoksella saatua, ostaja voi syyllistyä kätkemisrikokseen.
4. MIETI VIELÄ KERRAN! Monesti nettipetoksia tekevä henkilö tekee useita rikoksia lyhyellä aikaa – hän tietää, että kiinnijäämisen todennäköisyys kasvaa. Poliisilla on keinoja selvittää petosmielellä myyneen ja rahat tililleen ottaneen henkilöllisyys. Monesti nettipetoksia tehtailevat henkilöt ovat akuutisti rahan tarpeessa, ja kun poliisi tavoittaa heidät, rahat on jo käytetty. Välttääksesi mielipahaa ostamalla ”hyvää halvalla”, mieti vielä toisen kerran. Myös sinulla on vastuu kaupankäynnissä. Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, useimmiten se ei ole totta.