Koko Suomen – ja maailman – ensimmäinen Stubbila veti tuvan täyteen.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubbin vaalivankkuri parkkeerasi Torikadulle, tänään perjantaina avattuun Stubbilaan. Keski-Suomen kampanjaa vetävä Mikko Markkanen kertoi hyvien ehdokkaiden peilaavan suomalaisen yhteiskunnan tilaan.
– Demokratia toimii, mutta silti hyvistä henkilöistä on helppo valita omaksi ehdokkaaksi verkottunut kansainvälinen osaaja, diplomaatti, Alex, Markkanen sanoi.
Kampanja alkoi jo kolme kuukautta sitten ja Stubbiloita perustetaan valtakuntaan 30-40. Tahti on jo kova, sillä Stubb on osallistunut viimeisten kolmen päivän aikana kahdeksaan vaalitenttiin.
– Tämä on historiallinen hetki meille kaikille. En ole edes nähnyt Stubbilan ikkunateippauksia. Tämä on ensimmäinen, joka Suomessa auennut. Kampanjaa on jäljellä vielä pari kuukautta ja tällaiselle kestävyysharrastelijlle takana on peruskuntokausi ja menossa on intensiivikausi jouluun saakka. Kun vuosi vaihtuu, alkaa varsinainen kisakausi, 4. tammikuuta.
Omaa julkisuuskuvaansa Stubb kuvaa monimuotoiseksi.
– Ihminen ei ole koskaan niin hyvä, saatikka niin huono kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Toivoisin, että jos jonkinlaisia emootioita allekirjoittanut herättää, niin olisi se, että olen omana itsenäni, reilusti, rehtinä ja avoimena liikkeellä. Olen tyytyväinen, jos tunne välittyy äänestäjien suuntaan.
Stubb kuvaili ulko- ja turvallisuuspoliittinen ilmapiiriä. Hän sanoi, että nyt eletään rauhattomuuden aikakautta.
– Täällä on paikalla henkilöitä, jotka ovat varttuneet kylmän sodan aikana, ja sellaisia, jotka ovat aikuistuneet kylmän sodan jälkeisenä aikakautena. Kun aloitin opiskelun vuonna 1989 ja pari kuukautta sen jälkeen Berliinin muuri mureni ja pari vuotta sen jälkeen Neuvostoliitto hajosi. Silloin oli vahvana ajatus, että lähdemme kohti rauhan aikakautta, jossa historia loppuu ja kaikki maailman 200 kansallisvaltiota kääntyy kohti maailman parasta yhteiskuntamuotoa, joka ei ole vain Suomi ja Pohjoismaat vaan liberaali demokratia ja markkinatalous ja globalisaatio. Jossain vaiheessa asiat alkoivat muuttumaan: tuli syyskuun 11. päivän terroriteot, Georgian sota ja finanssi- ja turvapaikkakriisi, Brexit, Trump ja korona – ja nyt Venäjän hyökkäyssota Ukarainaan siitä koitunut energiakriisi ja päälle vielä Gazan taistelut, Stubb luetteli.
Stubbin mukaan presidentillä on kolme ydintehtävää: ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ylipäällikkyys sekä arvojohtajuus.
– Talouden puolella presidentti voi esittää omia näkemyksiään mutta politiikassa on vaarallista luoda illuusioita, että voit muka omilla sanoillasi vaikuttaa, jossa sinulla ei ole lainsäädäntömahdollisuutta. Toki voin puhua lämpimästi yrittäjyyden puolesta, Stubb sanoi.
Aihe, josta harvemmin puhutaan on Suomen sotilaallinen voima. Stubb luetteli Suomen puolustusvoimien asearsenaalit.
– Meillä on 900 000 miestä ja naista jotka ovat saaneet sotilaallisen koulutuksen ja lisäksi meillä on 280 000 miestä ja naista reservissä, jotka voidaan mobilsoida sodan aikana ripeästi. Meillä on vahva ilmavoima, uudistettu merivoima, meillä on Euroopan suurin tykistö ja näiden lisäksi meillä on ainoana pohjoismaana maa-, ilma- ja merivoimat kattava ohjusjärjestelmä. Peruspilarit ovat kunnossa ja lisänä Natojäsenyys, Stubb laski ja toivoi ammattisotilaiden määrään nostoa sekä lisäksi ammattireservijoukko, joka olisi valmis toimimaan sekä kotona että Nato-operaatioissa.
Yleisön suunnasta kysyttiin, mitä Stubb tekisi, että 1980-luvun taitteen ilmapiirin omaiset muurit saisi taas murtumaan, sillä itäisen naapurin uhka on olemassa.
– Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee vähintään kymmenen vuotta. Länteen meidän tulokulma on luotettava kumppani, itään strateginen kilpailija ja etelään hyvä yhteistyön suhde – se on kansainvälinen rooli, joka me voidaan ottaa. Venäjä on nyt eristetty Euroopasta, mutta Venäjä ei ole eristäytynyt muusta maailmasta, vaan he jatkavat toimintaa itään päin. Suomi voi toimia diplomaattisella tasolla ja rajojen välisellä yhteistyöllä, joka on edelleen päivittäistä vaikka päällä on rajaselkkaus. En oleta presidentti Putinin soittavan onnittelupuhelua Suomeen 11. helmikuuta.
Stubb sanoi, että rauhaa rakennetaan tuhkan alla maltillisesti.
– Haluan edelleen säilyttää Venäjälle ajatuksen, että me olemme Nato jäsen, joka ei tule ilman provokaatiota aiheuttamaan Venäjälle harmia. Se ei ole meidän intressissä. Venäjä itse haluaa aiheuttaa mielikuvaa, että Suomi aiheuttaa harmia. Olen sanonut kansainväliselle lehdistölle, että Venäjän kannattaa miettiä tarkkaan, miten paljon Nato-Suomea kannattaa ärsyttää, sillä kyllä Venäjä tarvitsee tulevaisuudessakiin kumppaneita, vaikka oltaisi eri mieltä.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Kari Laitinen kysyi kuinka Stubb voisi lisätä presidentille kuuluvia ulkopoliittisia valtaoikeuksia.
– Tässä maassa tarvitaan sitä, että presidentti nousisi kansakunnan kaapin päälle. Toinen kysymys koskee hampaatonta EU:ta, jonne tulisi saada ryhtiliike, ja sellainen, että Kremlin teurastajalle tulee viesti, että murhaaminen on lopetettava.
– Mielestäni presidentti Sauli Niinistö on asettanut jo riman hyvälle tasolle. Silloin kun on tarvis, hän esittää mielipiteensä vaikeisiinkin kysymyksiin. Presidentin roolitus tulee olla selkeä: presidentti hoitaa ulkopolitiikkaa, on Natopresidentti ja pääministeri hoitaa sisäpolitiikkaa. Olen ollut EU:n kanssa tekemisessä kolme vuosikymmentä ja haluan olla viemässä Suomea Eurooppaan ja maailmalle, koska näen, että me ollaan toimiva yhteiskunta. EU:ssa on tuomittu Venäjä heti ja nyt ollaan saatu Euroopan historian suurimmat sanktiot ja käännetty rauhanmekanismi sodan rauhoittamiseksi Ukrainaan. Olen ylpeä, mitä me ollaan Euroopassa saavutettu. Suhteet Brysseliin ovat hyvät, Alexander Stubb sanoi.
Äänekosken lukion kakkoset, Toivo Honkonen ja Eemeli Hintikka, tulivat kuulolle hyppytunnin ajaksi, vaikka eivät vielä pääse äänestämään.
– Stubb vaikuttaa hyvältä ehdokkaalta, ja jos pääsisin äänestämään, niin luulen, että pohtisin Haaviston ja Stubbin välillä, Honkonen sanoi.
– Ihan asiallinen ehdokas, ei moitittavaa, Hintikka sanoi.