Alkaa olla jo tiptop – Väksyn aktiivit ovat saaneet talkoilla paljon aikaan

Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen, Väksyn, muuttourakka kesti neljä vuotta jotka pitivät sisällään satoja talkootunteja. 1970-luvulla museo sai tilat Suolahden Keskustan koulun kellarista.

Myöhemmin koulun nimi vaihtui Asemakadun kouluksi, ja kun museoväki sai kuulla huhuja, että koulu – ja sitä myöten museon tilat puretaan, alettiin toimeen. 

– Vuonna 2021 aloimme järjestää ja luetteloida esineistöä samalla niitä puhdistaen. Saimme kaupungilta uudet tilat Katvelankadulta, Satu Auvinen muistelee. 

Tekeminen tiivistyi seuraavana keväänä, kun mukaan saatiin talkooporukka, joka ei Auvisen mukaan ”jäänyt taivastelemaan isoa työmäärää vaan kääri hihansa”. Jäseniä Väksyllä on 130 joista  aktiiveja on remmissä ollut parikymmentä. Yhdistyksen hallitus ansaitsee kiitoksen, ei vain päätöksenteosta ja rohkeudesta vaan tekemisen innosta. 

– Talkoopäiviä on pidetty joka viikko, mutta kesällä pidimme lomaa niistä hommista. 

Kun Katvelankadun museo saatiin pintarempattua alkoi sisustus Leader Viisarin avustuksen myötä. Ja niin museo Väksyn avajaisia vietettiin joulukuussa 2022. 

Talkoot eivät toki tähän päättyneet, vaan sitten ne vasta alkoivatkin, kun entisen koulun kellarissa puhdistettiin, hyllytettiin, luetteloitiin, siirrettiiin ja kannettiin tavaraa turvaan purkutöiltä. 

– Asiakirja-arkisto siirrettiin odottamaan tehtaan vanhalle paloasemalle, kunnes saimme kaupungilta uuden tilan Suojarinteen Terapiatalolta. 

Tuli tarve hyllyille. Kun asioita tehdään pienellä budjetilla, nousee lahjoitukset arvoonsa. 

– Saimme koululta hyllyjä ja osa ostettiinkin. Äänekosken apteekin rullattavat hyllyt on paikoillaan ja odottavat täytettä, Auvinen huokaa. 

Marraskuussa pidettiin avoimoet ovet, jolloin Väksyn jäsenet pääsivät kurkistamaan uusiin tiloihin. Ja mikä niitä oli esitellessä, kun kaikki oli tip ja top. Pitkän käytävän varrella sijaitsevat kahdeksan huonetta ovat täynnään luetteloitua tavaraa hyvässä järjestyksessä, aihepiireittäin: liikenne, maatalous, liike-elämä, teollisuus, koti, käsityöt, sivistys ja viestintä. Muut neljä huonetta on kyllästetty huonekaluilla ja tauluilla, joilla jokaisella on oma mielenkiintoinen tarinansa. 

– Esineitä on reippasti 3000 ja niistä on luetteloitu ja numeroitu noin 2200. Loput ovat niin kutsuttua ”punalankakamaa”, eli hommaa riittää. Eteen on tullut esineitä, joita ollaan porukalla ihmetelty, että mikä kumma se tämäkin on, eli yllättyä on saanut monta kertaa. Kunhan saadaan viedyksi tehtävä loppuun, niin silloin meillä on valokuvat, arkisto ja tavarat saman katon alla. 

Museo Väksyn vaihtuvat näyttelyt ovat mielenkiintoista katsottavaa. Myös museo itsessään antaa aikajanan kautta ymmärryksen paikkakunnan kehityksestä. 

– Keväällä pidetään museopäivä, jossa on tarkoitus esitellä yleisölle myös tätä Suojarinteen tilaa, Auvinen vinkkaa. 

Äänekosken pienoismalli siirrettiin Suojarinteeltä Tekelle ja Pässinrata -lehti julkaistiin äskettäin. Isoja urakoita nekin muuton ohella. Satu Auvinen saa talkoolaisilta kiitosta työn suunnittelusta ja organisoinnista. 

– Jos me vaan tultaisi tänne säntäilemään ja istuskelemaan, ei olisi valmista tullut. Satu on tehnyt listat mitä kukin tekee, ja niin on homma pysynyt hanskassa, talkoolaiset kiittävät. Kiitosta tulee myös myötämieliselle kaupungille, joka on auttanut tilojen hankinnassa. 

Väksyssä eletään uutta aikaa ja turvataan tulevaisuuden talkoita. 

– Kun saamme esineen, luetteloimme sen, ja merkitsemme keneltä esine on. Esineistä tehdään asianmukaiset luovutusasiakirjat. Olemme huomanneet, että jo luetteloiduista esineistä on osa kadonnut, kuten koruja ja rahoja. Onko lainattu jotain, ja jäänyt sitten palautumatta. Jos lainataan, niin lainasta tehdään paperi. Osa esineistämme saa sijan valmistuvaan Äänekosken kaupunginmuseoon, ja näitä olemme jo museoamanuenssin kanssa pohtineet, Satu Auvinen sanoo.