Alpakka lämmittää mieltä ja kroppaa. Toimittaja pääsi kyhnyttämään Kivelän tilalle.
Kyhnytä, kyhnytä, kannustaa alpakkaneitonen ja nojaa tukevasti toimittajan kylkeä vasten. Pitkä kaula on tukevassa kainalo-otteessa. Suuret silmät katsovat luottavasti otsatukan alta ja anovat voimallisempaa rapsutusta. Karva on paksua ja pehmeää. Se lämmittää käsiä pikkupakkasessa. Ympärillä pyörii uteliaina toistakymmentä ystävällisen oloista eläintä, mutta silitettäväksi ne eivät ihan tuosta vain antaudu.
– Kaikki ovat persoonia ja tämä Lilian on erityisen luottavainen vierastakin ihmistä kohtaan. Kun se saa ensimmäisen vasan, luonne voi muuttua varautuneemmaksi, kun suojeluvietti viriää, luonnehtii Kivelän alpakkatilan emäntä Katja Puromäki Äänekosken Honkolassa.
Alpakka viihtyy laumassa. Isompikokoiset orhit on kuitenkin erotettu omaksi porukakseen, sillä alpakka voi tulla tiineeksi ympäri vuoden. Pohjolan ilmastossa seurustelu ajoitetaan niin, että vasat syntyvät kesällä. Emä kantaa yli 11 kuukautta ja kerralla syntyy vain yksi pienokainen. Suojaa antavan vanhan navetan toisella puolella touhuavat aitauksessaan emät ja nuoret yksilöt. Alpakka pärjää ja viihtyy ulkosalla pakkasessakin, mutta sateen ja pyryn varalta on oltava tarjolla suojaa.
Filip johtaa neljän alpakan miesporukkaa ja suurempaa, nuorten yksilöiden ja äitien sekalaumaa vetää Justiina. Puromäki kertoo, että johtajat ovat itsetietoisia ja pomottavat tarvittaessa ärähtäen, joskus jopa sylkäisten. Ihmistä kohti ei alpakka hevin mälliä lennätä. Paitsi hyvätapaisia, ne ovat siistejä hoidettavia, sillä tarpeet lauma tekee yhteisiin paikkoihin. Pääravinto on laadukas heinä.
– Erilaisia luonteita on mukava seurata. Huomasin, että orhista Guapo, eli espanjaksi komea, tykkäsi katsella kuvaansa navetan ikkunoista. Laitettiin talliin peili, josta se nyt usein ihailee itseään. Nuori Håkan puolestaan on hieman vallaton ja hömelö, jota Filip joutuu usein komentamaan, Puromäki kertoo hyväntuulisena.
Nuorten porukassa Avena on Lilianin lisäksi lutuisa ja luottavainen persoona, jonka voi ottaa mukaan tilaisuuksiin ihmisten pariin.
– Olemme vierailleet niiden kanssa kouluissa, päiväkodeissa ja hoivakodeissa sekä tapahtumissa. Jotkut yksilöt soveltuvat myös terapiaeläimiksi, Puromäki selvittää.
Kesäisin tilalla on järjestetty tutustumiskäyntien lisäksi myös alpakkajoogaa, jolloin joogataan niityllä alpakoiden seassa. Eläimet tekevät tuttavuutta ihmisiin ja päin vastoin.
– Moni viihtyy alpakoiden parissa ja nauttii niiden kanssa seurustelusta. Vierailijoita varten tehtiin tuohon niityn kupeeseen kesäiseen yöpymiseen käypä alpakkamaja, jota voi vuokrata, emäntä esittelee.
Emäntä Katja Puromäki kertoo, että Lilian on Kivelän tilan halialpakka ja ylen lutunen persoona, joka sallii vieraankin silittää pehmeää turkkiaan ja jopa rapsuttaa pitkää kaulaansa.
Puromäki kertoo, että ensimmäiset alpakat tulivat tilalle vuonna 2019.
– Minulle oli ajankohtaista ammatin vaihto ja uudelleen kouluttautuminen. Samoihin aikoihin päätettiin muuttaa asumaan tänne miehen kotitilalle. Mietittiin siinä samalla, mikä olisi passeli kotieläimeksi, kun niittyjä ja tilojakin oli, nykyään kirjanpitäjänä työskentelevä Puromäki kertoo.
Hän tutustui alpakkatilaan ja ratkaisu oli helppo.
– Alpakat ovat tosi leppoisia, hiljaisia, rauhallisia ja kilttejä huippuvillan tuottajia, joiden hoito eläinten omilla ehdoilla luonnistuu päätyön työn ohessa, emäntä selvittää ja innostuu ylistämään alpakan villaa, joka on hänen mukaansa monin tavoin ylivertaista.
– Kuitu on onttoa, kestävää ja sisältää iholle ja hiuksille hyvää tekevää keratiinia, josta uutetaan myös ihon- ja hiustenhoitotuotteita. Villa on rasvatonta, lanoliinitonta, hajutonta ja sopii myös allergisille. Eettisyyskin korostuu, sillä tehotuotantoa ei alpakoiden kanssa voi edes ajatella. Toimitaan eläinten ehdoilla.
Villa keritään alkukesällä ja isokokoisen alpakan paras tuotos on ollut viisi kiloa. Tuloja kertyy myös myyntieläimistä.
– Herkkä paikkahan se on, kun läheiseksi tulleesta ystävästä pitää luopua, Puromäki tunnustaa.
Emännän toimenkuvaan kuuluvat myös kehruukurssit, joita varten on hommattu kymmenkunta rukkia.
– Kudon sitten langoista itsekin jonkin verran sukkia ja lapasia vaikkapa pukinkonttiin, kunhan vain ehdin.
Tilalla on myynnissä lankoja, kutomotuotteita, voiteita ja shampoita. Kengänpohjallisiinkin villa on omiaan. Hoitohommiinkin villa soveltuu.
– Varpaiden hiertymiin voi kietaista lankaa tai laittaa villatupot varpaiden väleihin, joissa ne myös ihmeesti lämmittävät, Puromäki opastaa.
