Asemakadun koululla kärsitään yhä sisäilmaongelmista. Kärsimys loppuu ensi viikolla kahdelta kolmannen luokan oppilaalta, Siiri Liekkiseltä ja Sinna Korpiselta. Lääkäri määräsi tytöt toiseen kouluun ja ensi viikosta alkaen tyttöjen pulpetit löytyvät Sumiaisista. Kunhan logistiikka saadaan ratkaistua, niin tyttöjen koulumatka ja -päivä pitenee hurjasti.
– Tämä ratkaisu on helpotus, vaikka kyllä sapettaa, Liekkisten olohuoneessa puhalletaan.
Siiri ja Sinna ovat kuin kaksi marjaa. Tytöillä on päivä ikäeroa, samanlaiset söpöt pallomekot ja hiukset ponkkarilla.
– Meillä on melkein samanlaiset nimetkin.
Oireet ovat kuitenkin erilaiset. Siirillä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja Sinnaa piinaa jatkuva päänsärky.
– Siiri on ollut hyvin väsynyt ja poissaoloja koulusta on viikoittain. Yleiskunto on rapistunut ja Siiri tulee helposti kipeäksi, äiti Riikka Liekkinen luettelee.
Siiri on rampannut tutkimuksissa jo puolitoista vuotta. Takana on jo lukemattomia labrakokeita ja tutkimuksia. Arvailuja ja nyt diagnoosikin.
– Viime vuonna oireet yltyivät, isä Ville Liekkinen sanoo.
Sinnalla on päänsärkyä joka päivä. Tarkemmin jokainen koulupäivä. Terkkarilta saa käydä pyytämässä päänsärkylääkettä kahdesti viikossa.
– Lisäksi väsymystä ja keskittymisen herpaantumista, joka näkyy koulumenestyksessä, isä Sammy Korpinen listaa.
Korpisten perhe on kiikuttanut Sinnaa optikolle, lääkäriin ja viimeksi neurologille, joka suositteli koulun vaihtoa.
– Koululääkäri halusi lääkitä, jotta lapsi pystyy käymään koulua. Olemme olleet sitkeitä, jotta oireita ja käyntejä terkkarilla on saatu kirjattua ylös, Sanna Korpinen kertoo.
Siiri ja Sinna eivät olleet ainoat, joiden oireet roihahtivat syyslukukauden alkaessa. Uusi ja mieluinen opettaja sai pian siirtomääräyksen Sumiaisiin. Tytöt kävivät eppu- ja toppuluokan siinä luokassa, joka laitettiin käyttökieltoon. Siirin ja Sinnan alkuopettaja Janna Mäkipää siirrettiin uuden luokkansa kera koulun vieressä olevaan kirjastoon. Tyttöjen luokassa oireillaan yhä. Opettaja on vaihtunut, ja tytöt laskevat, että syksyn jälkeen heitä on opettanut kahdeksan eri henkilöä.
– Opettajilla on erilainen tapa opettaa, tytöt ynnäävät.
Luokka on muuttunut levottomaksi. Uusi opettaja on usein sairauslomalla ja luokan pelisäännöt ovat hajanaiset ja touhu vanhempien kertoman mukaan melkoista.
– Kolkkiluokka on oppilaalle tärkeä: matematiikassa pitäisi saada hyvä pohja tulevaa silmällä pitäen ja uutena aineena tulee englantikin, siinä on jo paljon. Jos pakka on sekaisin, niin se näkyy isosti, Sinnan äiti Saara Korpinen kertoo.
Syyttävä sormi nousee päättäjien suuntaan. Myös virkamiehet saavat toimistaan noottia.
– On todella turhauttavaa, kun virkamiehet eivät vastaa puhelimeen eivätkä viesteihin. Onko se vastuun pakoilua vai mitä, Sammy Korpinen tuskailee.
VANHEMMAT KOKEVAT tehneensä asian eteen jo tarpeeksi, ehkä liikaakin. Miettivät, onko heidän tehtävänsä vaatia lapsille tervettä ympäristöä jossa suorittaa lain velvoittamaa oppivelvollisuutta.
– Laki määrää, että opetuksen järjestäjän pitää taata turvallinen oppimisympäristö. Tämä ei toteudu. Sinna ja Siiri pääsevät pois, mutta kouluun jää vielä suuri joukko lapsia ja opetushenkilöstöä, mikä on heidän oikeuksiensa laita, Ville-isä muistuttaa.
–Tämä on epäreilua muita lapsia kohtaan, meillä jää kouluun kolme lasta,
Perheitä harmittaa saamansa kohtelu ja vähättely:
– Emme olleetkaan hysteerisiä äitejä, niin kuin meidän jo leimattiin. Laboratoriovastauksia ei saada hysterialla sellaiseksi, mitä ne nyt ovat. Siirin tilaa seurataan ja kuuden viikon päästä otetaan uudet kokeet. Jos kilpirauhasten tila on ennallaan, aloitetaan tyroksiinilääkitys. Toivotaan, että puhdas sisäilma korjaisi tilanteen, eikä lääkitystä tarvitse aloittaa, Riikka-äiti huokaa.
Asemakadun koululla on viisi oppilasta saanut siirtomääräyksen, ja muutama oppilas odottaa diagnoosia. Kaksi kokonaista luokkaa on siirretty muualle: yksi luokka kirjastoon ja yksi Telakkakadun koululle. Neljä opettajaa on kuluvan lukuvuoden aikana siirtänyt tavaransa pois talosta. Luokkia siirrellään oireiden mukaan tilasta toiseen.
– Henkilökunnassa oirehtivuus on ”pieni”, se johtuu siitä, että henkilökunnan vaihtuvuus on suuri, Ville Liekkinen laskee.
Liekkiset ja Korpiset ovat varmoja, että vanhemmille ei ole kerrottu kaikkea. Tiedottaminen saa pyyhkeitä.
– Joku tietää jotain, vaan ei kerro. Kaikenlaista teoriaa on mielessä pyöritelty, Sammy Korpinen kertoo.
On menetetty yöunia ja itketty.
– Minä oon miettinyt yön tunteina, että kelle mä soitan aamulla, Riikka-äiti huokaa.
Siiri ja Sinna ovat pitäneet yhtä eskarista saakka. Nyt mietiyttää, sillä Asemakadun kouluun jää tiukaksi hioutunut ystäväporukka.
– Harmittaa ja vähän jännittää. Tää on meille iso muutos, Siiri ja Sinna toteavat.
EDIT: Luokkaa ei ole siirretty tilaan, joka on poistettu käytöstä.
Onhan tää ihan naurettavaa ettei kaupungin päättäjissä oo sen vertaa miestä että tekisivät päätöksiä. Lapsia pompotetaan ja altistetaan ja päättäjät eivät uskalla tehdä mitään!