ÄKS

Asemakadun koulun opetushenkilöstö tyrmää väitteen hyvästä sisäilmasta

23.09.2013 10:28 (muokattu 23.09.2013 10:44)
Henkilöstö on ihan toista mieltä "hyvästä sisäilmasta".
Asemakadun koulun opetushenkilöstön vastine väitteeseen koulun hyvästä sisäilmasta.

 

Saimme lukea 4.9. ilmestyneestä Sisä-Suomen Lehdestä, että Asemakadun koulussa on erittäin hyvä sisäilma ja voimme työskennellä rakennuksessa vielä seuraavat 5-10 vuotta. Tästä olemme eri mieltä, koska niin moni henkilökunnastamme oireilee.

Asemakadun koulun henkilökunnalla on ollut oireilua jo ennen kellarin kunnostustöitä ja keittiöremonttia. Huonosta sisäilmasta johtuvan oireilun vuoksi henkilökunnastamme on jo useampi henkilö joutunut vaihtamaan työpaikkaa. Koska kellarin kunnostustöiden aikana remontoitava tila ei ole ollut jatkuvasti alipaineistettu, levisi sieltä koulun sisäilmaan sinne kuulumattomia aineita. Tämä lisäsi henkilökunnan oireilua huomattavasti. Tämän syksyn aikana on lisääntynyt usealla muun muassa iho- ja silmäoireita, hengitystieoireita, ääniongelmia, väsymistä ja astman pahenemista.

Asemakadun koulun rakennusteknisissä tutkimuksissa otettiin kahdeksan näytettä, ja niistä peräti viidestä löytyi kopinaeristeestä sädesientä. Kuinka paljon sädesientä olisi löytynyt, jos näytteitä olisi otettu laajemmalta alueelta? Tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salosen mukaan kosteusvauriomikrobien tuottamat toksiinit eli suoraan soluaineenvaihduntaan vaikuttavat myrkyt leviävät tehokkaasti huoneilmassa ja päätyvät hengitettäessä suoraan ihmisen verenkiertoon. Koulumme sisäilmaa ei tutkittu kattavasti keväällä 2013 tehdyssä kuntokartoituksessa. Kunnassamme on suljettu yksi koulu hyvin nopealla aikataululla sädesienilöydöksen vuoksi. Millä perusteella meidän pitäisi odottaa kymmenen vuotta?

Rakennuksen ylipaineisuusko pelastaa meidät? Ylipaineisuus on rakennuksen ”saattohoitoa”. Ylipaineesta johtuen kosteus imeytyy sisätiloista rakenteisiin ja siellä olevat kasvustot saavat lisävauhtia kosteudesta. Normaalisti rakennuksen ilmanvaihdon tulee olla tasapainossa, ei ylipaineinen tai alipaineinen.

Rakennuksessa on vanhoja hormeja, seinäpinnoissa halkeamia ja sähköjohtojen läpivienneissä aukkoja, joiden kautta toksiinit ja muut ilman epäpuhtaudet siirtyvät tilasta toiseen. Luokkien käyttökielto on pelkkä ”laastari” eivätkä ilmanvaihtokanavien nuohous ja siivouksen tehostaminen ratkaise todellista ongelmaa.

Työsuojelulaki sanoo yksiselitteisesti, että työnantajan on tarjottava henkilökunnalleen terveet työtilat. Inhimillisyyden nimissä vaadimme samaa myös oppilaille, joiden turvallinen kasvu ja kehitys vaarantuvat näissä olosuhteissa. Pitääkö meidän odottaa, että koulussamme ylittyy 40 prosentin yliherkkyysraja? Tällöin 20 oppilaan luokassa kahdeksalla oppilaalla olisi oireita ja henkilökunnasta 12:lla. Jokainen sisäilman epäpuhtauksille altistunut lapsi tai aikuinen on liikaa: hän kantaa altistusta koko ikänsä.

ISS Prokon tutkija, Jarmo Minkkinen, totesi 3.9. koulumme henkilökunnalle pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että tarvittavien korjausten kustannusarvio on noin 11 miljoonaa euroa. Se on hänen mukaansa 75 prosenttia uuden koulun kustannusarviosta. Eikö tämä kerro koulumme erittäin huonosta laadusta? Voimme siis käydä koulua turvallisesti terveyttämme vaarantamatta 5-10 vuotta tällaisessa rakennuksessa vain siivousta ja ilmanvaihtoa tehostamalla?

Asemakadun koulun opetushenkilöstö

 

 

Vastaa

  1. Hannu Penttinen sanoo:

    Hyvin tiivistetty, hyvä opet! Kannatti odottaa…Tästä jatketaan ensi perjantain viimeisillä tämänhetkisillä tiedoilla oppilaiden oireilutuloksista. -hannu

  2. Asta Nieminen sanoo:

    Täyttä asiaa! Asian vähätteleminen ja tilojen ”tutkimuksilla” terveeksi toteaminen tulee sairastuttamaan henkilökuntaa sekä oppilaita. Perheessämme kaksi ”kantaa loppuelämänsä mukanaan” Asemakadun koulun huonon sisäilman seurauksia. Kuinka monta sairastunutta vielä tarvitaan??!

  3. Kansalainen2 sanoo:

    Enemmän uskon näihin toimenpiteisiin kuin Suolahden ja vielä Äänekoskenkin aikaiseen kiinteistönhoitoon. Keittiön lattiasta valui vuosikausia vettä kellaritiloihin. Kellarissa pistettiin sankoa alle, milloin muistettiin.
    Menneiden vuosien kiinteistönhoidon tasosta voitaisiin keskustella. Tosiaan jotain tarttis tehdä ja jos on päätetty parantaa asioiden tilaa eli kiinteistönhoitoa – se tarkoittanee samalla turvallisempaa rakennusta.
    Jos ihmiset hengittäisivät ulkoilmaa enemmän, he olisivat terveempiä. Ts. ihmiset päivittäin ulkoilmaa hengittämään!!

    1. Asta Nieminen sanoo:

      Kansalainen2: Kaikella ystävyydellä…Suorastaan tyrmistyin kommentistasi: Oletko oikeasti sitä mieltä että pelkkä säännöllinen ulkoilman hengittäminen parantaa sisäilmasta sairastuneet? Kun kerrot nimesi,voin välittää neuvosi myös sisäilmasta sairastuneita hoitavalle taholle,he voivat sitten kysyä tarkempia neuvoja sinulta, He eivät ole tuota vielä tajunneet neuvoa! Muilta osin kommentistasi sen verran että samaa mieltä tuosta kiinteistönhoidon laiminlyönnistä.

  4. Kansalainen2 sanoo:

    Nimim AN:lle kertauksen vuoksi:
    Jos ihmiset hengittäisivät ulkoilmaa enemmän, he olisivat terveempiä. Ts. ihmiset päivittäin ulkoilmaa hengittämään!!
    Miksi hyvä AN väitit, että olin väittänyt, että säännöllinen ulkoilman hengittäminen parantaa sisäilmasta sairastuneet? Enhän niin ollut esittänyt – omituista vääristelyä tuo ainakin on taholtasi.
    Ennen (40-2000 vuotta takaperin) talot olivat huonompia ja ilmanlaatu taloissa oli huonompi kuin nykyisin. Mutta ihmiset hengittivät laadukasta ulkoilmaa päivittäin monin verroin nykyiseen verrattuna. Luulen, että ihmiset pysyivät kunnossa ja elävien kirjoissa juuri tuon ulkoilmassa touhuilun ansiosta.

    1. Asta Nieminen sanoo:

      Kansalainen2. Ei voi kaikilta osin väittää että rakennusten sisäilma oli taloissa huonompaa ennen, tästä voitaisiin keskustella pitkäänkin. Eli keskusteltaisiin siitä mitä remonteilla on niihin rakennuksiin saatu hyvää/huonoa. Ja tuo mielipiteesi siitä,että jos ihmiset liikkuisivat riittävästi ulkoilmassa,he eivät sairastuisi sisäilmaongelmien takia,en ole samaa mieltä.
      Se että ihmiset ulkoilevat paljon,ei estä sairastumasta jos he joutuvat oleskelemaan/työskentelemään tiloissa joissa on vakava sisäilmaongelma.Olen jostakin syystä saanut sähköpostia viimeisen puolen vuoden aikana,henkilöiltä jotka ovat sairastuneet. Mitäpä olet mieltä esim. tästä: Aktiivinen,puoliammattilainen urheilija,hyvin monipuolisesti tervettä elämää viettävä nuori mieshenkilö,25v,valmistuttuaan ammattiin,ei saakaan töitä omalta alaltaan. Ja koska on aktiivinen,”tekevä” persoona,hakeutuu toiseen oppilaitokseen. Ja näin päätyy kouluun jossa vakavat sisäilmaongelmat. Nyt kahden vuoden jälkeen hän on opiskelu-/työkyvytön. sairaalahoitoa toistuvasti tarvitseva väsynyt mieshenkilö. Sairastaa sisäilmaongelmista johtuvaa oireistoa,jolle ei ole oikeastaan mitään diagnoosia. Voimmeko sanoa hänellekin että jos olisit ulkoillut riittävästi,et olisi sairastunut? Ja lisäksi voisin kertoa paljon muita tarinoita. Myös oman perheeni osalta. Ja jatkoa varten,olen valmis keskustelemaan,mutta keskustelisin mieluummin henkilön kanssa joka esiintyy reilusti omalla nimellään mielipiteittensä takana.

      1. Kansalainen2 sanoo:

        Nimim AN:lle kertauksen vuoksi:
        Jos ihmiset hengittäisivät ulkoilmaa enemmän, he olisivat terveempiä. Ts. ihmiset päivittäin ulkoilmaa hengittämään!!
        Miksi hyvä AN väitit, että olin väittänyt, että säännöllinen ulkoilman hengittäminen parantaa sisäilmasta sairastuneet? Enhän niin ollut esittänyt – omituista vääristelyä tuo ainakin on taholtasi.

        1. Velipeku sanoo:

          Taitavat Asta Nieminen ja Kansalainen2 kirjoittaa ihan eri asioista.
          Rakennukset esim. kodit olivat ennen hirsirakenteisia siis terveempiä. Talot hengittivät. Toisaalta niissä asuttiin tiiviisti. Talot olivat usein pieniä ja perheissä oli keskimäärin 10 henkeä. Sisäilmaan kertyi taatusti ainakin hiilidioksidia, kun pienessä tilassa nukkui kymmenkunta henkeä.
          Sairastuvuus ja kuolleisuus, varsinkin lapsikuolleisuus oli ennen suurempaa. Lisäksi kodeissa eli asunnoissa tupakoitiin estoitta. Uuneista ja takoista kertyi myös savua. Taatusti kodeissa oli puutteita. Mutta tuota puutetta korvasi runsas ulkoilman saanti. Kouluissakin avattiin ikkunat aina välituntisin. Ilma vaihdettiin samalla, kun koululaiset telmivät ulkoilmassa.
          Pysyttiin sitten hengissä, vaikka kaikkinainen kuolleisuus oli suurempaa, johon osasyynä oli vaatimattomat asuinolot.

          1. Asta Nieminen sanoo:

            Varmaan puhutaankin eri asioista. Asemakadun koulun henkilöstö on kirjoittanut painavaa asiaa koulun sisäilmaongelmista. ongelmista joihin ei todellakaan ole ratkaisu ulkoilun lisääminen. Ulkoilu on tärkeää,ja sitä harrastamme,työn ja vapaa-ajan puitteissa,mutta se ei todellakaan ole onnistunut suojelemaan huonosta sisäilmasta johtuvilta sairauksilta. Tyrmistyin koulun henkilöstön ja oppilaitten puolesta tuosta kommentista sen takia että tuollaiset kommentit kirjoitettuna/lausuttuna aiheuttavat ilmiön nimeltä ongelman väheksyminen,ja sitä kautta myös ajattelua että sairastuneet jotenkin itse aiheuttavat oireilunsa. Itse olemme (onneksi!) jo päässeet pois kyseisen koulun kuvioista,joskus kun se 15 min. vanhempainvarttikin tuotti itselle muutaman päivän sairauden. Puhumattakaan lapsista,jotka siellä viettivät tunteja…No,he muistavat koulun ainakin loppuelämänsä. Ja kirjoitan edelleenkin nimelläni,..

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy